Brendojevin pačaš on rahvahan muisto
Pahakši mielekši livvin kielellä runojen kirjuttajan Vladimir Brendojevin graniittimuistomerkin valmistamiseh ta kotikaupunkissa Aunukšešša ašettamiseh täh šuaten ei löytyn rahua.
Mihail Koppalev niise on livvinkarjalaini. Hiän on šyntyn Priäžän piirin Vieljärven kyläkunnan N’uga (Telky) kyläššä 1942.
Lapšuošta Mihail oikein tykkäsi piiruštua elukkoja ta kotimuan luontuo. Tämä harraššuš koulun lopettamisen jälkeh šuatto hänet kuvataito-opistoh omilla hienoilla mualaukšilla koko muailmalla tunnettuh Ivanovin alovehen Paleh-kyläh. Šieläki Mihaililla ilmešty veštäjän kykyjä.
Šiitä prihan elämäššä oli kuvataito-opisto virolaisešša Tartu-kaupunkissa, kuvataitoinstituutti Tallinnašša, missä Mihail jo ammatillisešti opaštu veštäjäkši. Armeijašša, lentorykmentissä ollešša hiän luati toisien prihojen šaviveššokšie. Näin veštäjä kašvatti omua meštarutta.
Hiän lopetti Tallinnan instituutin “ruskiella” diplomilla ta tuli Petroskoih vuotena 1972. Kotvan ajan piäštä piäsi ruatoh Venäjän taiteilijaliiton Karjalan ošašton muasteri-pajoih.
Enšin ruato kaikenmoista luovua ruatuo: kekši ta valmisti parahilla laitokšilla myönnettyjen kunnivomerkkien šuurie kuvie, kumpaset ašetettih laitokšien piärakennukšien oččašeinillä. Šamoin hiän kekši ta valmisti Petroskoin šuvipuolella ašetetun kaupunkin nimen metallipaččahan.
Muasterin enšimmäisekši omakši taitopaččahakši tuli miiffisen Favnin pronssiveššoš, mi šijoutuu puissikošša kahen šillan välissä Lohijoven yli.
Kuuvven vuuuvven piäštä oli ašetettu Šävelmä-veššoš puissikošša Karl Marksin valtakavun ta Puškinskaja-kavun ristevykšen viereššä. Šanakši, veššokšen ideja ilmešty monta vuotta aikasemmin šen toteuttamista. Šävelmä-paččahan ideja oli kekšitty vielä Palehissa, konša eryähänä talvi-iltana nuori poika näki laškijua lunta, šuuren kuutamon ta kuuli piharatijošta tunnettuo Bethovinin “Kuutamon sonattie”.
Šiitä oli pitkä ta šuuri ruato. Piti valmistua Afganistanin šovan šotilahien, Jurii Andropovin ta maršali Kirill Meretskovin muistomerkkijä.
Petroskoin Marija Melentjevan ta Anna Lisitsinan kavuilla on muasterin kekšimät muistomerkit karjalaisen ta vepšäläisen naisšankarien kunnivokši. Koppalevin joka veššoš on ainutluatuni ta erikoini.
Kalevalan kalmismualla on ašetettu Koppalevin valmissettu nellän vienankarjalaisen runonlaulajan muistomerkki ta yli puolituhatta metallitähtie, kumpaset on pantu Karjalan taisteluissa kuatunuijen neuvoštošotilahien hauvoilla.
Vladimir Brendojevin muistomerkin ideja niin kuin ni Šävelmä-paččahan ajatuš, šynty hil’l’asešti. Še ilmešty vielä 1990-vuosien lopušša runoilijan hyvien tuttavien kera pakinojen aikana. Koppalev konšana ei näkeytyn Brendojevin kera, vaikka kuuli häneštä äijän.
Runoilijan kuoloman jälkeh Mihail Pavlovič kuvitti hänen lapširunojen kokomušta ta valmisti aikuhisien runokokomukšen kanšikuvan.
Runoilijan paččahan ruatoh muasteri myöšty moničči, valmisti šen varianttija. Lopukši valičči šemmosen, missä runoilijan šuuri piä puitto kašvau šuurešta kiveštä. Še on Brendojevin yhtyvyön simvoli kotimuah, missä on äijän šemmosie šuurie kivijä.
Paččahan malli on luajittu penoplastista ta šäilyy muasterin pajašša. Graniittivierinkivi šäilyy kaupunkin yhellä tevollisuškentällä. Ei ole šelvä konša luajitah muistomerkki, vaikka šen mallista rahvaš, muun muašša runoilijan omamualaisetki Aunukšešta, ollah ihaššukšešša. Šyy on šiinä, jotta mustopaččahan valmistamiseh ei ole rahua, eikä vielä ole palkittu muasterin ruato mallin kera.
Enšin Koppalev šuunnitteli ašettua muistomerkki Aunukšen piirikirjašton eteh. Še olis hyvä paikka, šentäh kun runoilija oli kirjašton lukija ta toisekši, šentäh kun kirjaššošša joka vuosi 6. šyyškuuta pietäh runoilijalla omissettu kirjallisušfestivali.
Ka on vielä yksi variantti, missä muistomerkki vois olla — še on hänen nimellä nimitetty aukivo Petroskoissa, missä hiän eli ta ruato.
Tulovaisuošša on kakši merkkipäivyä, kumpasien kunnivokši pačaš vois olla ašetettu: vuotena 2025 on 35 vuotta runoilijan kuolomašta ta vuotena 2026 tulou Brendojevin 95-merkkipäivä.
Mihail Koppalev toivou, jotta šiih aikah Vladimir Brendojevin muistopačaš löytäy oman paikan Aunukšešša tahi Petroskoissa.
Voit olla, ihmiset, kumpasie kiinnoštau Karjalan kulttuuri, kerätäh tarvittavie rahoja tahi peruššetah fondi, jotta makšua veštäjällä jo šuoritetušta ruavošta ta muistopaččahan luatimisešta. A moušot meijän šeuvun nuoret patriotit yhissytäh täh ruatoh ta ilmotetah rahojen keruušta internetin kautti.
