Brendojevan vuozi on algavunnuh

Valentina Libertsova
21.02.2026
Tuhukuun 20. päivänny Muamankielien päiviä vaste Alavozen kirjastos piettih Vladimir Brendojevan vuvven avajazet. Pidoh yhtyttih Karjalan Rahvahan Liitto, Kul’tuurutaloi, Alavozen školan opastujat da opastajat, karjalan kursiloil opastujat da toizet kyläläzet.
Vladimir Brendojevan vuvven avajazih Alavozen kirjastoh kerdyi äijy kylylästy rahvastu. Kuva: Natalja Mitrofanova
Vladimir Brendojevan vuvven avajazih Alavozen kirjastoh kerdyi äijy kylylästy rahvastu. Kuva: Natalja Mitrofanova

Anuksen kanzallizes piiris piämiehen Murii Vladimiran käskyl 2026 vuozi on ilmoitettu kuulužan kirjuttajan, runoilijan, kiändäjän da karjalan kielen livvinmurdehen kannattajan Vladimir Brendojevan vuvvekse. Karjalan Rahvahan Liiton Alavozen ozastoh kuulujat Alavoizen taigin -teatrustuudii da rahvahalline Kummazet-pajojoukko kerras piätettih se pidiä mual, kuduadu myö kirjuttai erähiči käveli.

Kirjaston johtai Natalja Mitrofanova kannatti tämän kehoituksen da enzimäzikse varusti hyvän kniigu- da lehtiozuttelun, kuduadu čomendau meijän nerokkahan taidoilijan Anna Mitrofanovan luajittu runoilijan kuva.

Pivon algoi Alavozen kylän haldivon piälikkö Natalja Arhipova. Kul’tuurutaloin johtai Ol’ga Bogdanova saneli, mittuot tapahtumat roitah täna vuon. Karjalan Rahvahan Liiton Alavozen ozaston ruadoloi kerdoi Valentina Libertsova. Vladimir Brendojevan elaigua da tuotanduo ylen tarkah da čomah luaduh ezitti Tatjana Romanova, rahvas mielihyväl kuunneltih runoilijan sulavua iändy.

Vladimir Brendojevan elaigua da tuotanduo ylen tarkah da čomah luaduh ezitti Tatjana Romanova, rahvas mielihyväl kuunneltih runoilijan sulavua iändy.

Vie enämbäl sydämellizet välit avai nuorien kandelehel soittajien Iloine- joukko opastajan Galina Potapovanke. Vladimir Jegorovič oli ylen nerokas muuzikkah niškoi, soitti mandoliinal da soitol, kirjutti da kiändi äijän pajuo. Hänen sanoih luajitut pajot “Smiettizin vai kuldoi tulou” da “Petties”, kuduat pajatti Zoja Nazarova, kyynälissäh liikutettih mieldy. Kummazet-pajojoukko varusti ylen kaunehet livvinkielizet pajot, kuduat čomendettih pruazniekan.

Ven’an kanzoin yhtevyön vuvvel suau toven ellendiä, ku kielien da rahvahan kanzoin tulii oza on kiini nuoris. Sit kaikin ylen tarkasti kuunneltih, kui lugietah Vladimir Brendojevan runoloi Alavozen školas opastujat Darja Rodionova, Ivan Filimonenko, Art’om Rossijev. Varusti heidy Antonina Rossijeva. Häigi kučui pidoh karjalan kielen kursuniekkoi, ku on heijän opastajannu. Ilona Kasjanova tuli omien 10. kluasan opastujienke, kuduat hyväs mieles kačottih ezityksii.

Onnuako kaikis vuotettavimannu da mieldykiinnittävimänny roidih se, gu lövvyttih da tuldih pidoh net ristittyöt, kudamil lykysti nähtä Vladimir Jegorovičua. L’udmila Aleksandrovna Gerasimova kerdoi, kui vedeli miesty Planeta-hevol čomendetus ries kellozienke poikki kyläs zavodan syöndytaloihsen jälles, konzu kirjuttai sai Jalmari Virtazen literatuurupalkindon. Vuvvennu 1988 Alavozen souhozan silloine johtai Aleksandr Titov yhtes tazavallan Kniga-liitonke perustettih sen Virtazen literatuurupalkindon.

Kaikis vuotettavimannu da mieldykiinnittävimänny roidih se, gu lövvyttih da tuldih pidoh net ristittyöt, kudamil lykysti nähtä Vladimir Jegorovičua.

Enzimäzekse laureatakse piätettih panna Vladimir Brendojev. Paiči paginoi vie kačoimmo čoman videon, kuduas Jevgenija Andrejevna Digujeva lugou Brendojevan Ladoga-runon. Valentina Rozentals saneli palkindoloih nähte, ku jälles Anuksen piiris ruvettih pidämäh Täs synnynrannan minun algu -festivualii da andamah Vladimir Brendojevan nimisty palkinduo, kaksi meijän kylän livvikse kirjuttajua suadih sen.

Vladimir Brendojevan vuozi avavui hengellizesti da kodikkahasti. Hyviä jatkuo!


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Hyvät valokuvat: tarina, joka ei ole kuviteltu
Karjalan kansallisen teatterin näyttämöllä kantaesitettiin tuore esitys. Se ei kerro menneestä ja tulevasta eikä kuvitellusta maailmasta vaan siitä, mitä tapahtuu nyt.
Oma Mua
Tahtot eliä hyvin – ga elä
Heččulankylän eläjät ei uneksita suadamattomua. Hyö hyvin tietäh: tahtonet parandua omua elaigua — pidäy ruadua.
Oma Mua
Venäjän rahvahiin kielilöin päivä pijettih Tverin Karielašša
Tänä vuodena miän šuurella Veniäjällä enžimäzičči oli Venäjän rahvahiin kielilöin päivä.
Karjalan Sanomat
Lasten museomotivaatio suurennuslasin alla
Slydarium-monitoimitiloissa järjestettiin podcast-päivä. Asiantuntijat antoi vat vinkkejä, miten saada lapset ja nuoret innostumaan museosta.
Oma Mua
Peččerin setolaiset: mitä jiäy meijän jälkeh?
Seto on pieni rahvaš, kumpani ammusista ajoista eläy Venäjän ta Viron rajalla. Jotta kuunnella seton kieltä, mie läksin Peččerin piirih (Pskovin alovehella) ta kävin Saagorja-kyläššä (venäjäkši – Mitkovitskoje Zagor’je).
Karjalan Sanomat
Vepsäläinen folklore tutuksi nuorille
Uusi hanke on omistettu vepsän kielelle ja kansanperinteelle. Eri-ikäiset ihmiset ovat tervetulleita osallistumaan.
Karjalan Sanomat
Karjalaisia maitotuotteita laajasti markkinoille
Karjalaan perustettu koordinaationeuvosto edistää maidontuottajien ja -jalostajien välistä kanssakäymistä, jotta paikallisia maitotuotteita olisi laajasti esillä tasavallassa.
Oma Mua
Iäniopaš upottau Kalevala-runoelmah ta kyläelämäh
Koštamuksen musejo on luatimašša iäniopašta, kumpani tuttavuššuttau karjalaiseh kulttuurih ta perintehih. Opaš luajitah Pohjolan hyvyš -rahašton rahotukšella.
Karjalan Sanomat
Legendaohjaaja tekee elokuvan muinaisesta Karjalasta
Historiallinen elokuva kertoo karjalaisten ja ruotsalaisten välisestä taistelusta 1100-luvulla. Vladimir Grammatikov esiintyy elokuvan tuottajana.
Kipinä
Raviet virzut
Tataroin rahvahan suarnun kiändi karjalakse L’ubov’ Baltazar.
Войти
Пожалуйста, авторизуйтесь:
Логин:
Пароль:

Забыли свой пароль?