Brendojevan lagevo da “Oman Muan” kujo Petroskoil

Brendojevan lagevo da “Oman Muan” kujo Petroskoil

Ol’ga Ogneva
06.02.2021
Petroskoin paikannimistö liženi nellälkymmenel uvvel nimel. Uvvet paikannimet ollah kiini Karjalan istouries da perindölöis, igäzeh mustoh on pandu kuulužien omamualazien, karjalazien nimet.
Kai uvvet nimet jo lövvytäh yandex-kartoil. Kuva. Oma Media
Kai uvvet nimet jo lövvytäh yandex-kartoil. Kuva. Oma Media

Ubo-uuzi mielužu lagevo Drevl’ankal Kaskad-eländykompleksalluo nygöi on Brengojevan lagevo. Sille on annettu kuulužan karjalazen runoilijan, karjalazen literatuuran klassiekan Vladimir Brendojevan nimi. Brendojev enzimäzenny rubei kirjuttamah livvikse mennyt vuozisuan puolivälis da kirjutti omal kielel muga hyvin, ga händy sanottih karjalazekse Puškinakse. Tänävuon Brendojevan roindas täydyy 90 vuottu.

Vie eräs tulii suuri uuličču Drevljankal sai Iivan Rokačun nimen. Tämä karjalaine mies eli Tiikšis. Häi puolisti omua muadu da rahvastu, rohkiesti torai ruoččilazienke 1600-vuozil, konzu hyö tuldih valloittamah Karjalua. Tiikšis on Rokačun kalmu, kunne tännesäh kävväh rahvas.

– Kaikil karjalazil dai kaikil, ket eletäh Karjalan mual, Karjalan tazavallas, Petroskoin linnas, pidäy mustua, ku hyö eletäh karjalazien mual, täl mual, eli, eläy, dai iellehgi rubieu elämäh karjalastu. Gu rodieu meile uuttu pihua, lagevuo libo midätahto muudu, parembi olis panna ei sanommo moizii nimii, kui Pedäikujo libo mitahto Tammilagevo. A mitahto moine nimi, kuduas nägys meijän ammuine Karjalan muan istourii. Sanommo, karjalazet kirjuttajat, ennevahnallizet karjalazet urhoit ollah net rahvas, net nimet, kuduat pidäs panna mustoh, ku niidy rahvastu mustettas da meijän histouriedu mustettas, sanou Periodika-julguamon johtai Natalja Sinitskaja.

Nygöi Petroskoil on kolme uuttu puustikkuo. Kurganal F’odor Terentjevan mustopaččahas ymbäri on Terentjevan puustikko. Puadanen karjalaine, kuulužu hiihtäi oli enzimäine olimpiudan voittai Karjalaspäi.

Gu rodieu meile uuttu pihua, lagevuo libo midätahto muudu, parembi olis panna ei sanommo moizii nimii, kui Pedäikujo libo mitahto Tammilagevo. A mitahto moine nimi, kuduas nägys meijän ammuine Karjalan muan istourii.
Natalja Sinitskaja, Periodika-julguamon johtai

Yliopiston piätaloin tyves on Bubrihan puustikko. Dmitrii Bubrih pani alguh suomi-ugrilazen kielitutkimuksen meijän muas, keräi da tutki karjalan kieldy. Häi oli Petroskoin yliopiston suomelas-ugirlazen ozaston alguhpanii da enzimäine johtai.

Raudutienkolledžan tagan, Anohinan ajotien lopus on Karjalazien runoloin puustikko. Karjalazet runot kuulutah ei-ainehellizeh kul’tuuruperindöh. Net ollah yhty kallehet kui, sanommo, kallivopiirrokset libo ennevahnallizet puuhizet kiriköt da koit. On ylen hyvä mieles, ku tämä nimi annettih parahite Karjalazien runoloin vuvvennu.

– Meil pidäy tiediä omua istouriedu. Meil pidäy enämbäl ezittiä histouriellizien tapahtumien da ristikanzoin nimii paikannimilöis, se on tärgei meijän tulieloile polvile. Myö äijän ruammo sih niškoi, ku histouriellistu paikannimie olis linnan kartasgi, ei vaiku histourien opastundukniigois, lujoittau Petroskoin Linnannosto- da arhitektuuruhallindon piämies Nikita Strel’nikov.

Uuzien paikannimilöin suandah meni mondu kuudu aigua. Karjalan TV:n da ruadivon da kanzalliskielizien lehtien ruadajien ehoituksii linnan haldivos ei hyväksytty kerras. Pidi moneh kerdah kirjuttua sinne kirjazii da kävvä puolistamah omua kandua. Sidä kallehembi on tulos.

Hos vastustajua oli äijy, pikkaraine kujoine Liikundutaloin da Periodika-julguamon välil yhtelläh ristittih karjalankielizen Oma Mua -lehten mugah, kudai mulloi täytti 30 vuottu. Meijän lehti on muite muis – juuri täs pietäh hengis da luvvah karjalan kirjukieldy.

– Muga sai arvata, ku ezmäzes kerras ei vastata myödäh da vastustetah, no yksikai piäzimmö lopun lopukse sih piätökseh, kudamua tahtoimmo, kuduadu vuotimmo.

Ei olluh kebjei ruado, nygöi sai lugie internetasgi erähien rahvahien mielii sih nähte, mikse niidy pidäy da ket net ollah net rahvas, kudamien nimii panemmo. Anna tiijustetah, anna vähäzel lugietah, anna syvennytäh sih ainehistoh, sih histourieh, se on hyvä heile mielen liikutuksekse, sanou Natalja Sinitskaja.

Kai uvvet nimet jo lövvytäh yandex-kartoil. Iellehpäi pidäy suaha net nägyvih linnas. Taloloin seinih panna nimilaudazet, puustikkoloih da lagevoloile pystyttiä paččahat nimilavvoinke kahtel kielel – ven’akse da karjalakse.

 


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Mie toivon myöštyö
Kanšallisešša musejošša esitettih kirja liäkäristä Anatolii Martinovista. Kirjan luatijana on Valentina Sukotova, Oneganiemi-kanšalaisjärještön johtaja, ihmisoikevukšien puoluštaja, Anatolii Martinovin yštävä ta apulaini.
Kodima
Muštsijad, kuti voinan jäl’ged
Kalages om völ kaičenus sijoid, miččed starinoičeba voinan aigoiš da kaičeba istorijad. Suomalaižed batarejad Kalag’-posadas vahvištoitaba ristituiden starinoid. Nügüd’ nece azegsija tuleb Kalag’-külän melentartuisijaks, no vähän, ken tedab, mikš nece batarei sijadase ani mägel i min täht se oli tehtud.
Karjalan Sanomat
Lahdenpohja: Suomalaisesta kartanosta museoalue
Kesämökiksi vuosikymmeniä sitten muuttunut suomalainen kartano on nyt tarkoitus peruskorjata. Omistajat suunnittelevat taloon museota ja pihapiiriin kivirakennelmien puistoa.
Karjalan Sanomat
Ei tullutkaan äänettömyys
Uudessa Äänettömyys-ohjauksessaan Sergei Pronin nostaa esiin vähemmistökielen säilyttämisen ongelmaa. Esityksessä ei puhuta, mistä kielestä kyse on.
Oma Mua
Henna Massinen: Kai karjalan kielen murdehet ollah armahat
Henna Massinen ruadau Päivännouzu-Suomen yliopistos suomen kielen da kiändämizen opastajannu. Yhteltiedy häi on loppemas omassah väitöskirjua rajakarjalazien murdehien suomelastumizeh näh. Ližäkse Henna kirjuttau karjalan kielen syvendäjien opindoloin tutkielmua karjalazis žiivatoin nimis.
Karjalan Sanomat
Nukketeatteri voitti Kultaisen naamion
Karjalan nukketeatterin esitys Kalastajasta ja kalasta sai Venäjän ylimmän teatteripalkinnon Paras esitys nukketeatterissa -sarjassa.
Kodima
Endevanhan vepsläižen naižen sädod
Tedat-ik tö, mitte irdnägo oli vepsläižel naižel äi vozid tagaze? Miččed sädod oliba da miččes kanghaspäi ned oli tehtud? Sen polhe mö pagižem Natalja Denisovanke, Karjalaižiden, vepsläižiden da suomalaižiden mediakeskusen radnikanke.
Oma Mua
El’vira Derevl’ova: oma kieli da pajot ollah ainos sydämes
Karjalaine El’vira Derevl’ova on rodužin Veškelyksespäi, ga äijän vuottu eläy Petroskois. Vastavuimmo El’vira Derevl’ovan kel Petroskois Belije kl’uči -sanatouries, kus naine ruadau – järjestäy pidoloi gostile.
Kodima
Vepsläine delegacii ajoi Salehard-lidnaha
Sulakun 4.-8. päivil vepsläine delegacii Karjalaspäi radoi Salehard-lidnas. Sigä mäni Venäman Pohjoižen, Sibirin da Edahaižen Päivnouzman igähižiden rahvahiden toine forum.
Karjalan Sanomat
Sota naisen silmin
Karjalan laulu- ja tanssiyhtye Kanteleen uusi musiikkiesitys Heijastus esitettiin suurella menestyksellä Petroskoissa maanantaina. Vuoden päästä esitys pääsi lopultakin ensi-iltaan.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль