Artur Parfenčikov: “Rupiemma ruatamah Kemin eläjien hyväkši”

Artur Parfenčikov: “Rupiemma ruatamah Kemin eläjien hyväkši”

Irina Zaitseva
18.02.2025
Tuiskukuušša tašavallan piämieš Artur Parfenčikov šuoritti työmatan Karjalan pohjoispiirilöih ta vietti neuvotteluja Kemin, Kalevalan ta Louhen piirin šekä Belomorskin kaupunkipiirin  kehitykšeštä.
Neuvottelun jälkeh Artur Parfenčikov vaštasi kemiläisien kyšymykših. Kuva: Artur Parfenčikovin VK-šivu
Neuvottelun jälkeh Artur Parfenčikov vaštasi kemiläisien kyšymykših. Kuva: Artur Parfenčikovin VK-šivu

Enšimmäini neuvottelu oli omissettu Kemin piirin sosialitalouvellisella kehitykšellä. Piäaiheina oltih infrastruktuurin kehityš, korjauškelvottomat talot ta talouš.

Viime vuotena Kemin piirin piäkapitalih investoitih melkein 400 miljonie rupl’ua. Šamoin pienen liikehtoiminnan subjektien ta ičeyrittäjien miärä kašvo 15 %.

Viijen vuuvven aikana šuunnitellah šuurta rakentamista ta korjaukšie, mi auttau vetyä piirih yli kymmenen miljardie rupl’ua. Šiih kuuluu päiväkojin rakentamini, stadionin uuvvistamini, Kulttuuritalon ta piirin keškuššairalan korjauš šekä toisie projektija.

Šamoin Karjalan piämiehen mieleštä piirin mahollisena kehityššuuntana on turismi. Viime vuotena Kemin piirissä kävi yli 35 tuhatta henkie.

— Olemma taipalen alušša. Vielä ei ole tarvittavua infrastruktuurie. Pitäy luatie oloja — Karjalašša tursimi jo eistyy kohti pohjoispiirijä. Kemin ta Belomorskin aglomeratijon kehityššuunnitelmah on liitetty koko vuuvvenajan spa- ta hotellikompleksin ta matkuajameriašeman rakentamini Kemin piirissä, korošti Artur Olegovič.

Jotta šijottua hätätaloissa eläjie ihmisie Kemin piirissä, pitäy rakentua vähintäh viisi viisikertaista taluo.
Viktor Rossipnov, Karjalan rakentamisen, elinkunnallistalouven ta energetiikan ministeri

Rakentamisen, elinkunnallistalouven ta energetiikan ministeri Viktor Rossipnov kerto hätätalojen proplemašta.

— Jotta šijottua hätätaloissa eläjie ihmisie Kemin piirissä, pitäy rakentua vähintäh viisi viisikertaista taluo. Yhellä niistä on jo miärätty paikka ihan kaupunkin keškukšešša, šano Viktor Viktorovič.

Kemin piirissä uuteh šijotušohjelmah on lisätty 225 monikorttierista taluo, missä eläy 2400 henkie.

Artur Parfenčikov korošti, jotta ihmisie šijotetah sosialioikeuven mukah: enšin korttierija annetah niillä, ket jouvuttih vaikieh elämäntilanteheh.

Šamoin Viktor Rossipnov käsitteli vejenhankintua. On šuunniteltu toimijien vejenhankinnan verkkojen modernisointa. Tänä vuotena korjatah kakši kilometrie vesijohtuo, puhaššetah puhaššušlaittehie ta ašetetah uušie pumppuja.

Jatamma Kemin ta Belomorskin aglomeratijon kehittämistä. Še on tärkie instrumentti ta šen avulla rupiemma tehokkahammin ruatamah Kemin eläjien hyväkši.
Artur Parfenčikov, Karjalan tašavallan piämieš

Kuletušalalla Kemin piirin piäprojektina on tien rakentamini Rabočeostrovsk-pos’olkah šuaten, jotta yhistyä piirikeškuš ta merišatama. Šiih työnnetäh yli 5 500 tuhatta rupl’ua. Šamoin viranomaset halutah kunnoštua kaupunkin tieverkko.

— Meijän pitäy yhistyä kaupunkin teijen uuvvistamista ta šuurien tieobjektien rakentamista. Još rupiemma rakentamah Šatama — Kemi -tietä, šamalla urakoiččijalla pitäy šamakši aikakauvekši antua tehtävie kaupunkin tieverkon kunnoštamisekši. Toini šuuri projekti on Kemijoven piäličči olijan šillan uuvvistamini Gaiževo-pos’olkan lähellä. Še makšau noin kakšimiljonie rupl’ua, šaneli alovehen piämieš.

Tietalouven, liikentehen, pošti- ta telelaitokšen ministeri Sergei Ščebekin kerto, jotta ehätyšlautta Puanajärven yli alkau toimie jo elokuušša.

— Jatamma Kemin ta Belomorskin aglomeratijon kehittämistä. Še auttau vetyä federalisie rahavaroja vejenhankinnan, alovehen kunnoštamisen, teijen rakentamisen, kuletukšen kehittämisen proplemojen ta toisien tehtävien ratkaisomiseh. Še on tärkie instrumentti ta šen avulla rupiemma tehokkahammin ruatamah Kemin eläjien hyväkši, kirjutti Karjalan piämieš omalla VK-šivulla neuvottelun jälkeh.

Ennein kevätkuun loppuo Artur Parfenčikov henkilöhtasešti tapuau Karjalan joka piirin eläjien kera ta vaštuau heijän kyšymykših.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Karjalan Vozduh rikkoi kävijäennätyksensä
Tapahtuman aiempi ennätys rikottiin reilulla yli 20 000 kävijällä. Kokonaisuudessaan neljän festivaalipäivän aikana alueella vieraili 45 000 ihmistä. Vozduh soi kaikkina päivinä kolmella lavalla.
Oma Mua
Runoja tutkitah ta runoista innoššutah
Karjalaisien runojen päivyä juhlitah 10. kešäkuuta. Šitä ruvettih viettämäh kuuši vuotta takaperin runojen tutkijien alottehelta.
Karjalan Sanomat
Uudessa esityksessä riittää jännitystä
Karjalan kansallinen teatteri kutsuu katsojat mukaan kuvitteelliseen todellisuuteen.
Karjalan Sanomat
Koko elämä on taistelua
Keskitysleirin entinen vanki Lenina Makejeva taisteli henkensä puolesta sodan aikana ja oikeuksistaan sodan jälkeisinä vuosina. Hän auttaa myös muita ihmisiä puolustamaan oikeuksiaan.
Oma Mua
“Oma Mua”: 35 vuotta karjalan kielen ta kulttuurin hyväkši
Kešäkuun 6. päivänä Oma Mua -lehen 35-vuotisjuhlan kynnykšellä Veškelykšen kyläššä vietettih juhlallini tilaisuš. Perintehellisešti toimituš pitäy omie vuosijuhlie juuri šielä.
Karjalan Sanomat
Uusi lähijunavuoro lähti liikkeelle
Kontupohjasta Petroskoihin ja Petroskoista Latvaan pääsee nyt kolmesti päivässä. Suunnitelmissa on järjestää lisää vuoroja.
Karjalan Sanomat
35 vuotta karjalan kielen hyväksi
Karjalankielinen -lehti täyttää 8. kesäkuuta 35 vuotta. Lehdessä julkaistaan juttuja livvin-, vienan-, lyydin- ja tverinkarjalaksi. Juttuja löytyy myös verkosta.
Oma Mua
Vesimelliččä on karjalaisen kylän tärkie simvoli
Kontupohjan piirin musejošša toimiu näyttely “Vesimelliččä on karjalaisen kylän simvoli”. Näyttely valmissettih Venäjän tietoakatemijan Karjalan tietokeškukšen spesialistit šivissyšprojektin rajoissa.
Oma Mua
Luova työ keštäy jo kymmenen vuotta
Tänä kevyänä Jyškyjärven käsityöammatit -klubi vietti oman enšimmäisen merkitykšellisen vuosijuhlan — 10 vuotta peruštamisen jälkeh.
Karjalan Sanomat
Kaipaan soljuvaa karjalan kieltä
Aunuksesta kotoisin oleva Moskovan valtionyliopiston journalistiikan tiedekunnan opiskelija Darja Sokolova tutkii karjalan kielen potentiaalia Karjalassa.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль