Arkisto kutsuu asukkaita hankkeisiin
Karjalan kansallisarkisto on käynnistänyt kaksi projektia Voiton 80-vuotisjuhlan yhteydessä. Toisessa projektissa kootaan tietoa vuonna 1941 Karjalasta muille Neuvostoliiton alueille evakuoiduista asukkaista. Toinen on omistettu Karjalan miinanraivaajille.
— Toivomme, että asukkaat saavat projekteista tärkeää tietoa. Aiemmin arkisto ei ole koskenut näitä aiheitä. Esille tulee paljon tosiasioita, jotka ovat arkistolle aivan uusia ja tuntemattomia, sanoo Karjalan kansallisarkiston asiakirjojen käyttämisen ja julkaisemisen osaston päällikkö Jelena Usatšjova.
Nyt arkisto tekee laajamittaista yhteistyötä Venäjän alueiden ja kolmen Keski-Aasian tasavallan arkistojen kanssa saadakseen asiapapereita ja -kirjoja Karjalan evakuoiduista asukkaista.
— Asukkaiden evakuointi oli hyvin kiireinen suomalaisten sotajoukkojen etenemisen takia. Karjalasta evakuoitiin yli 500 000 asukasta eli suurin osa tasavallan väestöstä, Usatšjova kertoo.
Asukkaita evakuoitiin esimerkiksi Vologdan, Arkangelin ja Kirovskin alueille, Tatarstaniin sekä Tšeljabinskin ja Tomskin alueille.
Karjalan kansallisarkistosta voi löytää vain jonkin verran tietoa evakuoiduista henkilöistä ja heidän paluustaan Karjalaan. Arkistossa on säilynyt esimerkiksi evakkojen kirjeitä ja valokuvia.
— Olemme lähettäneet asiakirjapyynnöt 30 Venäjän alueen arkistoihin sekä myös Uzbekistanin, Kazakstanin ja Kirgisian tasavaltojen arkistoihin. Kymmenen arkistoa, muun muassa Uzbekistanin arkisto on jo vastannut meille ja lähettänyt evakuoitujen asiakirjoja, Usatšjova kertoo.
— Ymmärrämme, että tarkkaa tietoa Karjalan evakkojen elämästä voi löytää nimenomaan niiden alueiden ja tasavaltojen arkistoista, joille Karjalan asukkaita evakuoitiin, hän lisää.
Entisten evakkojen asiapaperit ja valokuvat säilyvät usein perheissä. Arkisto kutsuu venäläisiä osallistumaan projektiin ja tuomaan arkistoon evakuoinnissa olleiden sukulasistensa asiapapereita tai niiden jäljennöksiä, valokuvia ja muita kirjallisia muistomerkkejä.
— On tärkeää, että Karjalan asukkaat ja muut venäläiset kertoisivat projektissa, mitä he tietävät evakuoitujen sukulaistensa elämästä, Usatšjova painottaa.
Tiedot Karjalan evakoista ovat esillä tietopankissa Karjalan kansallisarkiston kotisivuilla.
Toinen projekti ikuistaa muiston nuorista miinanraivaajia, jotka raivasivat tasavallan alueita miinoista ja ammuksista vuosina 1944—1947.
— Miinanraivaukseen osallistui sekä varusmiehiä että siviilejä. Tuon ajan -ilma- ja kemianpuolustuksen OSOAVIAHIM -tukiyhdistys piti yli 16-vuotiaille miinanraivauskurssit. Kurssin jälkeen heistä muodostettiin joukot ja lähetettiin raivauksiin, projektia koordinoiva Usatšjova kertoo.
Hänen mukaansa raivauksiin osallistui yli 2 500 nuorta, joista suuri osa oli tyttöjä. He raivasivat teitä, metsiä ja asuinpaikkoja.
Hyvin vaarallinen työ vei monen hengen. Osa miinanraivaajista loukkaantui vakavasti.
— Karjalan tasavallan muistokirjassa on esillä muun muassa 64 miinanraivaajien nimeä, mutta itse asiassa heitä kaatui raivauksissa enemmän. Olemme jo löytäneet vielä kymmenen miinanraivaajaa, joista puuttuu tietoa muistokirjasta, Usatšjova sanoo.
Hän korostaa, että projektissa on tarkoitus julkaista kirja miinanraivaajista ja tehdä täysi luettelo kaatuneista miinanraivaajista.
— Se on sankariteko, josta täytyy kertoa. Pyydämme asukkaita tuomaan miinanraivaajien asiapapereita ja valokuvia sekä kertomuksia heidän elämästään. Tieto on esillä arkiston kotisivuilla, Usatšjova kertoo.
