Anni Kettunen: Vienan kanšanrunouven tietäjä

Anni Kettunen: Vienan kanšanrunouven tietäjä

Alevtina Lesonen
26.03.2021
Vielä pienenä lapšena ollešša Anni oikein tykkäsi kuunnella omua ukkuo. Juštih näinä vuosina pikkaraini Anni ni mielty kanšanrunouteh.
Anna Vasiljevna punukkojeh kera oman talon lähellä. Kuva otettu pereharhiivašta
Anna Vasiljevna punukkojeh kera oman talon lähellä. Kuva otettu pereharhiivašta

Vielä pienenä lapšena ollešša Anni oikein tykkäsi kuunnella omua ukkuo. Yhtä starinua riitti kahekši illakši. Ukko oli taitaja kertoja, toičči äšen henkie šalpasi. “Ukko, kerro vielä!” kyšy Anni. Ka ukko vaštasi, jotta kahta kertua yhtä starinua ei kuunnella ta alko uutta. Juštih näinä vuosina pikkaraini Anni ni mielty kanšanrunouteh. 

Anni Kettunen (o.š. Kalinina) šynty Vasilii Petrovič Kalinisen ta nänen naisen Anna F’odorovnan pereheššä Luušalmen kyläššä 20. šyyškuuta 1906. Hänen kotikylä šeiso kahen järven välissä Luušalmen rannalla.

1920-luvulla Annin perehen, kuin toisienki perehien, oli pakko lähtie Šuomeh, jotta jiähä eloh. Näin vuuvvet 1921–1924 koko pereh eli Šuomešša. 15-vuotini Anni opaštu talouven hoitajakši, lapšien kašvattajakši, oli kotiopaštajana šuomelaisešša pereheššä. Šulakuušša 1924 kaikin, paičči Vasselei-tuattuo ta Anni-tyttyö myöššyttih kotikyläh, 1925 vuotena tuli ni Anni.

Anni Vasselein tytär oli kaunis, ahkera ta ruataja neičyt. Šemmoset tytöt ei keritä tulla vanhoiksi piikoiski. Kohta tultih kos’s’ojat. Kettusen Riiko (Rišto) oikein miellytti Annie. Hiän oli hyvämielini, kaunis ta ruataja mieš, šuatto hyvin kutuo tuohešta, puušta ta nahašta.

Näin Anni tuli Rišton naisekši. Kuušiniemeššä hyö enšin elettih miehen vanhempien kera šuurešša ta pohatašša talošša. Vuuvven piäštä Rišto rakenti omalla perehellä uuvven talon.

Arvomatoin pohatuš šäily hänen muissošša: šatoja šananlaškuja, runoja, starinoja, monie mukavie muisselmie ta lapšien runoja šekä hiäpitoja.

Työtä piti luatie entistä enämpi, konša pereheššä šynty lapšie: Aili, Aino, Veikko, Vilho, Vieno. Elettih varaisuošša, kaikkie riitti.

30-luvulla Čikšan kyläh peruššettih kolhosi. Riiko Kettusešta tuli šen piämieš. Ka šeuruavat tapahtumat kokonah muutettih perehen onnellista elämyä.

Vuuvven 1937 27. kevätkuuta Rišto vankittih “šuhtehista šuomelaisien špijonien kera”. Rišto tunsi, jotta kohta tapahtuu mitä lienöy kauhieta. Hiän oli pyytän Teppo-kaverie auttamah Annie ta lapšie. Kun Rišto otettih vankilah, Anni lähetti vanhemmat lapšet Kuittijärven rantua myöten Luušalmeh muamoh luokše, a iče jäi kotih. 22. šulakuuta vuotena 1937 Kettusen Riiko tapettih.

Näijen kauheijen tapahtumien jälkeh Anni jäi yksin lapšineh. Naini äijän ruato, jotta šyöttyä omua perehtä. Parin vuuvven piäštä Anni tuaš mäni miehellä. Vuotena 1939 Annilla ta Tepolla šynty poika Vladimir. Ka šamana vuotena alko Talvišota ta Teppo tapettih. Anni tuaš jäi lešekši.

Annilla oli noin 35 vuotta, kun alko Šuuri Isänmuallini šota. Hiän lapšineh joutu evakkoh Arhankelin alovehella ta yksin kašvatti kuuši lašta. Hiän tiesi yhen tärkien asien: ruato ihmistä ei pilua.

Annilla oli noin 35 vuotta, kun alko Šuuri Isänmuallini šota. Hiän lapšineh joutu evakkoh Arhankelin alovehella ta yksin kašvatti kuuši lašta.

Evakošša lapšetki ruattih mečäššä ta pellolla kaikkie mitä voitih. Hyö ei nähty niin šuurta nälkyä evakošša Venyähellä, kuin šilloin, konša myöššyttih kotipaikoilla.

Šuuri Isänmuallini šota pyyhki Annin Luušalmen kotikylän pois muanpinnalta. Pereh piätti männä Uhtuoh. Enšimmäiset šovanjälkiset vuuvvet Uhtuošša oltih kaikista vaikeimmat. Hyö tultih ihan tyhjillä paikoilla: ei ollun mitänä.

Šovan jälkeh 16-vuotini Vilho-poika jo taitavašti raivasi vihollisien jättämie miinoja. Šiitä ruato šohverina meččätoissä. Veikko Kettunen niise ruato ajajana, šiitä lämmittäjänä. Annin vanhin Aili-tyttö ruato päiväkojissa, uittotöissä, mečäššä, kassanhoitajana. Aino-tyttären anšijošta Kalevalan lentoašemalla oli aina kukkua. Nuorin Volodʼa-poika ruato Kalevalan lentoašemalla radistina, šiitä lehtimiehenä “Neuvošto-Karjalan” toimitukšešša, nykyjäh on eläkkehellä. Vieno on Karjalan kanšannäyttelijä, Venäjän anšijoitunut artista, Kalevalan piirin kunnivoeläjä.

Iče Anna Vasiljevna koko elämän ruato vaikeissa töissä. Ka šen lisäkši arvomatoin pohatuš šäily hänen muissošša: šatoja šananlaškuja, runoja, starinoja, monie mukavie muisselmie ta lapšien runoja šekä hiäpitoja. Anna Vasiljevna hyvin tiesi karjalaisie tapoja ta perintehie, loiččuja. Anni muisti monta lauluo: juhlalauluo, hiälauluo, iloista ta šurullista. Kaikissa niissä lauluissa heijaštuu kanšan viisahuš, elämäštä ta luonnošta luajittuja havaintoja. 


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Mie toivon myöštyö
Kanšallisešša musejošša esitettih kirja liäkäristä Anatolii Martinovista. Kirjan luatijana on Valentina Sukotova, Oneganiemi-kanšalaisjärještön johtaja, ihmisoikevukšien puoluštaja, Anatolii Martinovin yštävä ta apulaini.
Kodima
Muštsijad, kuti voinan jäl’ged
Kalages om völ kaičenus sijoid, miččed starinoičeba voinan aigoiš da kaičeba istorijad. Suomalaižed batarejad Kalag’-posadas vahvištoitaba ristituiden starinoid. Nügüd’ nece azegsija tuleb Kalag’-külän melentartuisijaks, no vähän, ken tedab, mikš nece batarei sijadase ani mägel i min täht se oli tehtud.
Karjalan Sanomat
Lahdenpohja: Suomalaisesta kartanosta museoalue
Kesämökiksi vuosikymmeniä sitten muuttunut suomalainen kartano on nyt tarkoitus peruskorjata. Omistajat suunnittelevat taloon museota ja pihapiiriin kivirakennelmien puistoa.
Karjalan Sanomat
Ei tullutkaan äänettömyys
Uudessa Äänettömyys-ohjauksessaan Sergei Pronin nostaa esiin vähemmistökielen säilyttämisen ongelmaa. Esityksessä ei puhuta, mistä kielestä kyse on.
Oma Mua
Henna Massinen: Kai karjalan kielen murdehet ollah armahat
Henna Massinen ruadau Päivännouzu-Suomen yliopistos suomen kielen da kiändämizen opastajannu. Yhteltiedy häi on loppemas omassah väitöskirjua rajakarjalazien murdehien suomelastumizeh näh. Ližäkse Henna kirjuttau karjalan kielen syvendäjien opindoloin tutkielmua karjalazis žiivatoin nimis.
Karjalan Sanomat
Nukketeatteri voitti Kultaisen naamion
Karjalan nukketeatterin esitys Kalastajasta ja kalasta sai Venäjän ylimmän teatteripalkinnon Paras esitys nukketeatterissa -sarjassa.
Kodima
Endevanhan vepsläižen naižen sädod
Tedat-ik tö, mitte irdnägo oli vepsläižel naižel äi vozid tagaze? Miččed sädod oliba da miččes kanghaspäi ned oli tehtud? Sen polhe mö pagižem Natalja Denisovanke, Karjalaižiden, vepsläižiden da suomalaižiden mediakeskusen radnikanke.
Oma Mua
El’vira Derevl’ova: oma kieli da pajot ollah ainos sydämes
Karjalaine El’vira Derevl’ova on rodužin Veškelyksespäi, ga äijän vuottu eläy Petroskois. Vastavuimmo El’vira Derevl’ovan kel Petroskois Belije kl’uči -sanatouries, kus naine ruadau – järjestäy pidoloi gostile.
Kodima
Vepsläine delegacii ajoi Salehard-lidnaha
Sulakun 4.-8. päivil vepsläine delegacii Karjalaspäi radoi Salehard-lidnas. Sigä mäni Venäman Pohjoižen, Sibirin da Edahaižen Päivnouzman igähižiden rahvahiden toine forum.
Karjalan Sanomat
Sota naisen silmin
Karjalan laulu- ja tanssiyhtye Kanteleen uusi musiikkiesitys Heijastus esitettiin suurella menestyksellä Petroskoissa maanantaina. Vuoden päästä esitys pääsi lopultakin ensi-iltaan.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль