Ammatti, kummaista pitäy “läsie”

Ammatti, kummaista pitäy “läsie”

Uljana Tikkanen
13.03.2021
Kenen käsissä on ihmisen tervehyš, konša šuuret tervehyškeškukšet ta eri alojen liäkärit ollah šatoissa kilometrissä koista, kotikyläštä? Pienissä kylissä ta pos’olkoissa ihmisie autetah felššerit ta niijen pitäy tietyä kaikki. Ihmisen kera kaikenmoista voit tapahtuo.
Nadežda Valui (nelläš oik.) kaunehešti pakajau karjalakši. Tuomi-lauluryhmäššä hyö Jyškyjärven toisien naisien kera lauletah muamonkielellä. Kuva: Valui Nadeždan pereharhiivašta
Nadežda Valui (nelläš oik.) kaunehešti pakajau karjalakši. Tuomi-lauluryhmäššä hyö Jyškyjärven toisien naisien kera lauletah muamonkielellä. Kuva: Valui Nadeždan pereharhiivašta

Nadežda Valui 35 vuotta ruato felššerinä Jyškyjärveššä. Tapahukšie ta muisselmie riittäy monen tunnin pakinah. Niitä kertuos’s’a näkyy, kuin naini tykkyäy omua ruatuo ta kuin oikie oli tämän taipalehen valinta. 

– Nadežda, kerro, mistä šiun juuret ollah, mistä vanhemmat ollah kotosin?

– Muamo on kotosin Kontokista, eli Uhtuošša, tuatto on kotosin Venehjärveštä ta eli Viitavuarašša. Molommat oltih karjalaiset ta nuorina ruattih uitošša, šielä tuttavuššuttih ta mäntih yhteh. Heilä ehotettih elyä Uuvvešša Jyškyjärveššä, Borovoissa, ka hyö haluttih elyä kyläššä, jotta šais hoitua šiivattua. Pereheššä pakasima karjalakši, a konša mänin kouluh opaššuin venäjyä. 

– Šie 35 vuotta ruavoit felššerinä, mitein ta mintäh valičit tämän ammatin? Tiesithän, jotta še on vaikie ruato.

– Tiesin kyllä, ka miun čikko oli kätilönä tiälä ta hänen potruška oli felššerinä. Näin mieki piätin, jotta haluon olla felššerinä. A lapšuošta alkuan tahoin olla liäkärinä. Miula oli šeiččemen vuotta, kun jouvuin pol’niččah ta hyvin pitälti olin šielä. Šen jälkeh šynty tahto opaštuo liäkäriksi, ka koulun jälkeh heti ei onnistun piäššä opaštumah yliopistoh, ruavoin ruokalašša kakši vuotta ta piäsin opaštumah opistoh. Konšana en saleinun täštä piätökšeštä.

Tiesin kyllä, jotta ammatti on vaikie, ka miun čikko oli kätilönä ta hänen potruška oli felššerinä. Näin mieki piätin, jotta haluon olla felššerinä. Konšana en saleinun täštä piätökšeštä.
Nadežda Valui

– Mitä felššerin kyläššä on ruattava?

– Vaikka mitä. Šen pitäy olla valmis yöllä ta päivällä tulla apuh, onko pihalla kuuma tahi pakkani, šatauko vettä tahi lunta, ka piti ruttoh šuoriutuo ta lähtie. 

– Kerro enšimmäisistä päivistä työpaikalla.

– Opaššukšen jälkeh miut lähetettih ruatamah Luušalmeh. Kolme kuukautta keššin šielä ta šentäh kun olin vuottamašša vanhempua tytärtäni. Kun tyttö täytti kahekšan kuukautta mänin ruatoh. Jyškyjärveššä oli šilloin pol’ničča ta oli juuri še aika, konša ei riittän liäkärijä. Miula, nuorella tytöllä, piti ruatua šitä, mitä liäkärit tavallisešti ruatah, ta koko ajan opaštuo. Šen jälkeh pol’ničča pantih kiini ta jäi vain ambulatorija. Oikein hyvä työkollektiivi oli, kaikilla työpaikoilla oli ruatajie – meijän omie tyttöjä.

– Konša šilma kyšytäh kertuo ruavoštaš, mitä šie kerrot? Mimmosie tapahukšie tulou mieleh?

– Oli äijän kaikenmoista tapahušta. Ennein monie läsijie ei otettu pol’niččah, piti koissa hoitua heitä ta joka päivä muutoma kerta käyvä heijän luokše. Eryähänä kešänä oli kahekšan vaikieta šairašta, oli kuuma kešä ta ihmisillä ei onnistun šelittyä, jotta vähemmän pitäis ruatua.

Oli ykši tapahuš, kun tytöllä oli vaikie keuhkokuume ta šen šyynä oli harvinaini bakterija. Šilloin ei ollun tarvittavua liäkehtä ta tyttöraiska kuitenki kuoli. 1990-luvulla oli vaikieta, šentäh kun ei rittän liäkkeitä ta šijetarpehie, ka ihmisie vet piti auttua. Kaikenmoista tapahušta oli ta mie šanon aina, jotta miun ammatti on vaikie ka še on oikein mukava ta pitäy ”läsie” omašta ammatista. 



ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Mie toivon myöštyö
Kanšallisešša musejošša esitettih kirja liäkäristä Anatolii Martinovista. Kirjan luatijana on Valentina Sukotova, Oneganiemi-kanšalaisjärještön johtaja, ihmisoikevukšien puoluštaja, Anatolii Martinovin yštävä ta apulaini.
Kodima
Muštsijad, kuti voinan jäl’ged
Kalages om völ kaičenus sijoid, miččed starinoičeba voinan aigoiš da kaičeba istorijad. Suomalaižed batarejad Kalag’-posadas vahvištoitaba ristituiden starinoid. Nügüd’ nece azegsija tuleb Kalag’-külän melentartuisijaks, no vähän, ken tedab, mikš nece batarei sijadase ani mägel i min täht se oli tehtud.
Karjalan Sanomat
Lahdenpohja: Suomalaisesta kartanosta museoalue
Kesämökiksi vuosikymmeniä sitten muuttunut suomalainen kartano on nyt tarkoitus peruskorjata. Omistajat suunnittelevat taloon museota ja pihapiiriin kivirakennelmien puistoa.
Karjalan Sanomat
Ei tullutkaan äänettömyys
Uudessa Äänettömyys-ohjauksessaan Sergei Pronin nostaa esiin vähemmistökielen säilyttämisen ongelmaa. Esityksessä ei puhuta, mistä kielestä kyse on.
Oma Mua
Henna Massinen: Kai karjalan kielen murdehet ollah armahat
Henna Massinen ruadau Päivännouzu-Suomen yliopistos suomen kielen da kiändämizen opastajannu. Yhteltiedy häi on loppemas omassah väitöskirjua rajakarjalazien murdehien suomelastumizeh näh. Ližäkse Henna kirjuttau karjalan kielen syvendäjien opindoloin tutkielmua karjalazis žiivatoin nimis.
Karjalan Sanomat
Nukketeatteri voitti Kultaisen naamion
Karjalan nukketeatterin esitys Kalastajasta ja kalasta sai Venäjän ylimmän teatteripalkinnon Paras esitys nukketeatterissa -sarjassa.
Kodima
Endevanhan vepsläižen naižen sädod
Tedat-ik tö, mitte irdnägo oli vepsläižel naižel äi vozid tagaze? Miččed sädod oliba da miččes kanghaspäi ned oli tehtud? Sen polhe mö pagižem Natalja Denisovanke, Karjalaižiden, vepsläižiden da suomalaižiden mediakeskusen radnikanke.
Oma Mua
El’vira Derevl’ova: oma kieli da pajot ollah ainos sydämes
Karjalaine El’vira Derevl’ova on rodužin Veškelyksespäi, ga äijän vuottu eläy Petroskois. Vastavuimmo El’vira Derevl’ovan kel Petroskois Belije kl’uči -sanatouries, kus naine ruadau – järjestäy pidoloi gostile.
Kodima
Vepsläine delegacii ajoi Salehard-lidnaha
Sulakun 4.-8. päivil vepsläine delegacii Karjalaspäi radoi Salehard-lidnas. Sigä mäni Venäman Pohjoižen, Sibirin da Edahaižen Päivnouzman igähižiden rahvahiden toine forum.
Karjalan Sanomat
Sota naisen silmin
Karjalan laulu- ja tanssiyhtye Kanteleen uusi musiikkiesitys Heijastus esitettiin suurella menestyksellä Petroskoissa maanantaina. Vuoden päästä esitys pääsi lopultakin ensi-iltaan.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль