Aleksei Bokkin voitti matan Baikonurih

Aleksei Bokkin voitti matan Baikonurih

Aleksandra Lesonen
25.10.2023
Koštamukšen gimnasijan fiisikan ta matematiikan opaštaja Aleksei Bokkin etušti Karjalua Vuuvven paraš opaštaja -kilpailun yleisvenäläiseššä vaihiešša, missä piäsi 16. paikalla Venäjän parahien opaštajien kešen šekä voitti Roskosmos-korporatijon erikoislahjan – ilmasen matan Baikonurih.
Vuuvven paraš opaštaja -kilpailun jälkeh Karjalan opaštajat otettih vaštah Aleksei Bokkinie (toini vaš.) Petroskoin rautatieašemalla. Kuva: Aleksei Bokkinin VK-šivu
Vuuvven paraš opaštaja -kilpailun jälkeh Karjalan opaštajat otettih vaštah Aleksei Bokkinie (toini vaš.) Petroskoin rautatieašemalla. Kuva: Aleksei Bokkinin VK-šivu

Koštamukšen gimnasijan fiisikan ta matematiikan opaštaja Aleksei Bokkin šulakuušša voitti Karjalan vuuvven opaštaja 2023 -kilpailušša. Šiitä Aleksei Sergejevič etušti Karjalua Vuuvven paraš opaštaja -kilpailun yleisvenäläiseššä vaihiešša, missä piäsi 16. paikalla Venäjän parahien opaštajien kešen šekä voitti Roskosmos-korporatijon erikoislahjan – ilmasen matan Baikonurih.


Venäjän vuuvven opaštaja -kilpailu piettih Moskovan alovehen Razdori-kylän Primakovilla nimitetyššä gimnasijašša. Kilpailu starttasi 21. šyyškuuta Elämmä enšiarkeh šuaten -kinon näytökšellä. Kilpailun uuši perinneh ilmešty tänä vuotena. Aleksei Sergejevič kerto, jotta valinnan tulijat ošallistujat ruvetah kaččomah tätä elokuvua ennein kilpailutehtävien šuorittamista analogisešti avarušlentäjien kera – ennein avaruoh lentämistä hyö kačotah Erämuan valkie päiväni -kinuo.

– Venäjän vuuvven opaštaja -kilpailun enšimmäisenä tehtävänä oli “Pedagogini šanelu”. Meilä luvettih kappaleh Konstantin Ušinskin kertomukšešta, min peruštehella oli muovattu kolme proplemua. Piti ratkaissa ne kolmešša tunnissa. Šiitä myö keškuštelima koululaisien kera. Miun teemana oli Immanuel Kantin lainauššanat: “Vapauš heiluttua käsilläni piättyy toisen henkilön nenänn’okan ieššä”. Teeman pal’l’aštamisekši mie käytin kappalehie neuvoštopiirrošfilmistä Keša popukaijašta. Lapšien kera myö ajattelima vapauš-termistä, šiitä kuin hyö maltetah šitä šekä kuin šitä šelittäy tunnettu laulaja Basta. Pakasima tarkkah Kantin lainauššanoista. Tunnin lopušša valmistima vapauten miäritelmän šekä tulima piätökšeh, jotta joka ihmisellä on oma vaštuu, valinta, tuntehet ta rajat, kertou Aleksei Bokkin.

Kilpailun šeuruavana tehtävänä oli avonaisen tunnin viettämini. Aleksei Bokkin piti fiisikan tunnin 8. luokan opaštujilla Termodinamisen järješšelmän šisäni energija -teeman mukah. Koštamukšelaini opaštaja šelitti lapšilla tätä teemua käyttyän ajattelu-operatijoja – sintesie, analisie, luokitteluo ta vertailuo.

– Myö ruatoma kuin oppikirjan, niin ni opaštujien kyšymykšien kera. Rikeneh koululaiset ei šuateta muovota kyšymykšie ta heilä ei ole motivointie opaššuntah. On hyvin tärkietä opaštua lašta kyšymäh šekä muovota heissä šiämitahtuo tietoh, koroštau miun pakinakaveri.

Ošallistuos’s’ani Vuuvven opaštaja -kilpailuh mie huomasin, jotta Karjalalla on potentialie ottua ošua pedagogiseh yhteisöh yleisvenäläisellä tašolla, ka meilä on vielä mitä kehittyä.
Aleksei Bokkin

Suali, ka Aleksei Sergejevič ei piäššyn kilpailun toiseh vaihieh. Ka meijän opaštaja oli palkittu Roskosmos-korporatijon erikoislahjalla Tiijon kautti avaruoh -nominatijošša pedagogisien idejojen kehitykšeštä. Kohta Koštamukšen gimnasijan opaštaja lähtöy Baikonurih. Hiän tunnuštau, jotta oikein tahtou omin šilmin nähä šitä, mistä kertou lapšilla tuntiloilla.

– Ošallistuos’s’ani Vuuvven opaštaja -kilpailuh mie huomasin, jotta Karjalalla on potentialie ottua ošua pedagogiseh yhteisöh yleisvenäläisellä tašolla, ka meilä on vielä mitä kehittyä. Enšin pitäy houkutella Koštamukšen pedagogista yhteisyö tašavallan yhteisöh. Šyrjäisyön takie meilä on rajotuš Koštamukšen, Petroskoin ta tašavallan toisien piirien välillä. Piirien välisien šuhtehien ašettamisen jälkeh mie niise tahon kuot’ella yhistyä karjalaista pedagogista yhteisyö yleisvenäläiseh. Šitä varoin voipi kuččuo kollegoja toisilta alovehilta meijän luokši. Esimerkiksi, jo enši kešällä myö šuunnittelemma alottua pedagogisie tutkimušmatkoja. Šen lisäkši meijän opaštajat otetah ošua Mašuk-tietokeškukšen ulkopuolella järješšettyh issuntoh, šanelou Karjalan vuuvven opaštaja.

Aleksei Bokkin kiittäy avušta ta tuvešta kilpailuh valmistamisešša omua enšimmäistä fiisikan opaštajua Tatjana Olikaista šekä gimnasijan johtajua Irina Osipenkuo ta opaššukšen ošašton piälikkyö Antonina Lankista.

– Šuuret passipot ni Karjalan opaššukšen kehityšinstituutin ruatajilla Ol’ga Djačkovalla, Ol’ga Germanovalla ta Irina Zabrodinalla, Karjalan opaššuš- ta urheiluministerillä Roman Golubevilla ta tašavalla koko pedagogisella yhteisöllä. Šamoin Petroskoin presidentin kadettiopiston innovatijotoiminnan varajohtaja Jelena Gerasimova hyvin autto milma kilpailuh valmistamisešša. Mie olen kiitollini omilla vanhemmilla, opaštujilla ta heijän vanhemmilla, gimnasijan kollektiivilla šuurešta tuvešta kilpailun aikana, koroštau Aleksei Sergejevič.

Pedagogi tunnuštau, jotta konša hiän oli Venäjän vuuvven opaštaja -kilpailušša, loittona omista tuttavista ta muanmiehistä, ni kuiteski koko ajan tunti heijän lämpyö.

Jotta innoššuttua lapšie fiisikalla pitäy šelittyä heilä, miksi käsittelemmä eräštä kyšymyštä ta näyttyä heilä, mitein fiisikka on šivottu muailmah ta elämäh.
Aleksei Bokkin

– Mie piätin tulla opaštajakši jo keškikoulušša opaštuos’s’a. Šitä ennein ajattelin šituo elämäni talouvelliseh alah. Ammatin valintah miut houkutteli fiisikan opaštaja Tatjana Mihailovna Olikainen, kertou miun pakinakaveri.

Aleksei Bokkin lopetti Piiterin A. I. Gertsenillä nimitetyn pedagogisen yliopiston pakalaureatin, magistratuuran ta aspirantuuran, ta nyt valmastautuu väitöškirjan väittelyh. Hiän ruato Piiterin 535. koulušša šeiččemen vuotta. Kakši vuotta takaperin Semstvon opaštaja -ohjelman mukah nuori mieš piätti myöštyö omah Koštamukšeh ta alko ruatua gimnasijašša, missä opaštu iče.

– Jotta innoššuttua lapšie fiisikalla pitäy šelittyä heilä, miksi käsittelemmä eräštä kyšymyštä ta näyttyä heilä, mitein fiisikka on šivottu muailmah ta elämäh. Lapšien on mahettava šuaha tuloš. Još annamma opaštujilla šuavuttamattomie tehtävie, hyö ruttoh mänetetäh mielenkiintuo, koroštau Aleksei Sergejevič. 



ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Vadelmantuotanto siirtyy tunneleihin
Valtion tuki vauhdittaa aunukselaisen yrittäjän vadelmantuotannon siirtymistä muovin alle.
Oma Mua
Runot jiähäh nykytärkeiksi täh päiväh šuaten
Karjalan kanšojen yštävyštaloššä mäni Karjalaiset runot – rahvahan kulttuurikoodin pohja -seminari. Šemmosie seminarija vietetäh jo nellä vuotta, ta käsiteltävie aiheita aina löytyy.
Oma Mua
Paasonvuaru – Spuasanvuaru
Paaso, Helylän rinnal olii aiga korgei mägi on tulluh kuulužakse turistukohtakse. Sen nimi toven on aiga vaigei arbaitus.
Karjalan Sanomat
Tutkimusmatka rikastuttaa murrekarttaa
Karjalan tutkimuskeskuksen tutkijat lähtivät Tverin alueelle keräämään karjalankielistä aineistoa VepKar-korpusta ja äänitearkistoa varten. Matka on järjestetty Venäjän maantieteellisen seuran tuella.
Kipinä
Tilkuine
Kerdomuksen personuažu sanelou omas matkas buabanke meččäh.
Karjalan Sanomat
Itsenäinen Itä-Karjala oli Suomen projekti
Historiantutkija Denis Popovin mielestä separatistisen Karjalan väliaikaisen hallituksen perustaminen oli osa valkosuomalaisten interventiota Itä-Karjalaan. ”Itsenäisellä” Karjalalla Suomi halusi toteuttaa aluevaatimuksensa Venäjälle.
Oma Mua
Kanšallisien kirjallisukšien kehityštä käsiteltih Moskovašša
Moskovan Ruškiella aukivolla X kirjafestivalin rajoissa oli pietty Kanšallisien kirjallisukšien festivali. Kirjailijat ta runoilijat šekä kielen ta kulttuurin aktiiviset šäilyttäjät tultih festivalih, jotta tutuštuo toini toiseh.
Karjalan Sanomat
Runolauluista pohja luoville toimijoille
Vanhat karjalaiset runolaulut ovat innostuksen lähde säveltäjille, laulajille, tutkijoille ja muille luoville ihmisille. Esimerkkejä siitä kerrottiin seminaarissa.
Karjalan Sanomat
Yöttömät yöt valoisaksi aluksi
Karjalassa pidettiin ensimmäiset mönkijäcrossin mestaruuskisat. Kilpailemaan saapui lapsia ja nuoria Karjalasta, Pietarista ja Belgorodista.
Karjalan Sanomat
Elämäni polku on merkkiteos Karjalan kirjallisuudessa
Se edustaa tuoretta 2000-luvulla esiinnoussutta autoetnografista tutkimustapaa, jossa tutkijan omat kokemukset ja niistä kirjoitetut muistiinpanot muodostavat keskeisen aineiston.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль