Aleksandra Jeršova: “Rahotuš on hyväkšytty täyveššä miäräššä”
Karjalaisien, vepšäläisien ta šuomelaisien etuštajien neuvošton issunnon piäaiheina oltih mobiiliyhteyven ta internetin luatu Karjalašša, Venäjän kantakanšojen kielien digitalisointi, karjalaisien ta vepšäläsien etnokulttuurikehityš Koštamukšen kaupunkipiirissä ta Oneganrannan piirissä. Issunnon vetäjänä oli Karjalan tašavallan kanšallisen ta alovehellisen politiikan varaministeri Aleksandra Jeršova.
— Meijän mua käy šotua ta valtijo työntäy maksimivaroja šiih, jotta myö voittasima ta kaikki onnistuis šekä jotta meijän šotilahat myöššyttäis kotih elävinä ta tervehinä, ta löyvettäis omua iččie tulijašša elämäššä. Kaččomatta vakavah tilanteheh Karjalan tašavallan piämieš Artur Olegovič Parfenčikov ta Karjalan tašavallan halličuš huolitah Periodika-kuštantamolla anettujen varojen puuttehešta. Täh päiväh rahotuš on hyväkšytty täyveššä miäräššä, mitä vuatima. Toisešta vuosipuoliskošta alkuan myö annamma jälelläh lehtilöillä värie, uuvvissamma kanšalliskielien kurššien pitämistä, šamoin tänä vuotena uuvveštah julkaissamma piirilehtien karjalankielisie lisäšivuja. Vuotamma muutokšie b’utžettilakih, kiänty Aleksandra Borisovna keräytynyijen puoleh.
Karjalan tašavallan tietalouven, kuletukšen ta yhteyven varaministeri Marina Dernova kerto mobiiliyhteyven ta internetin luavušta Karjalašša. Tašavalta aktiivisešti ošallistuu Digitalisen eriarvoisuon poistamini 2.0 -projektih.
— Vuosina 2022–2024 26 paikkah, missä eläy 100–500 henkie, ašetettih tukiašemiee, ta nyt eläjät šuahah käyttyä mobiiliyhteyven palveluja ta internettie. 26 paikašta 13 šijottuu alovehilla, missä perintehellisešti eletäh karjalaiset, kerto Marina Nikolajevna.
Šamoin varaministeri korošti, jotta Karjalan noin 100 paikašša ei ole väještyö ta noin 180 paikašša ei ole nimitä yhteyttä.
— Tulovaisuošša ne tehtävät voipi ratkaissa vuuvvekši 2030, konša rupiemma käyttämäh šateliittijoukkoja. Ennenaikaset hinnat vuuvvešta 2027 alkuan tultih, ne ollah korkiet. Olemma kiäntyn Digitaliministerijön puoleh ta viittasima šiih, jotta aloveh tarviččou niitä palveluja, ka hinta on korkie, šelitti Marina Dernova.
Karjalan tašavallan kanšallisen ta alovehellisen politiikan ministerijön kantakanšojen valtijollisen tuven ošašton piällikkö Jelena Migunova ta Autonomisen Ruwiki-internetti-tietošanakirja -kanšalaisjärještön alovehellisien ošien ruatuo šovittelijan ošašton toimittaja Jelena Ruppijeva kerrottih, mitein Karjala ošallistuu Venäjän kantakanšojen digitalisointiohjelmih.
Nykyjäh Kanšallisukšien aseijen federalini toimisto yheššä Venäjän Federatijon subjektien kera liittäy Venäjän kanšojen kielie Yandex-portalin Kiäntäjä-palveluh. Jotta ottua käyttöh uušie kielie alkuvaihiešša pitäy luatie kielikorpussija.
— Jotta palvelu toimis stabilisešti, yhen kielen korpussin luatimisen rajoissa pitäy kiäntyä karjalakši ta vepšäkši yksi miljoni virkehtä. Jotta “Kiäntäjä” alkais toimie, pitäy kiäntyä 100 tuhatta virkehtä. Kielikorpussien täyttämistä varoin šunnittelemma käyttyä kaunokirjallisuon tekstijä, Ruwiki-internetti-tietošanakirjan kirjutukšie šekä Kielen, kirjallisuon ta istorijan instituutin VepKar-korpussie, kerto Jelena Ivanovna.
Karjalaisien X kerahmön valtuutettujen neuvošton presidiumin jäšen Aleksei Tsikarev šaneli, jotta toisilla alovehilla on hyvie esimerkkijä šiitä, mitein liikehtoiminnan etuštajat rahotetah kieliohjelmie. Aleksei Vasiljevič on varma, jotta šemmoni yhteistyö on mahollini niise Karjalašša. Issunnon ošallistujat kannatettih šitä idejua ta liitetäh še piätökšen projektih.
Karjalaisien ta vepšäläisien etnokulttuuri- ta etnososialikehitykšeštä kerrottih Koštamukšen kaupunkipiirin johtaja Sergei Novgorodov ta Onegarannan piirin varajohtaja Ol’ga Seredkina. Šamoin ošallistujat huolitah šiitä, jotta kielie ušein opaššetah opaššukšen ulkopuolisen toiminnan muuvvošša. Ieššä on äijän kačeltavua ta ruattavua.
