Aleksandr Petrovets: “Mie voitan ičeššä kaikki eštehet”

Aleksandr Petrovets: “Mie voitan ičeššä kaikki eštehet”

Uljana Tikkanen
26.03.2024
Kevätkuušša Karjalah kävi bloggeri Aleksandr Petrovets, kumpani eläy Kamčatkan niemimualla. Hiän kuvasi Petroskoita ta Karjalua, ta erikoista huomijuo kiinitti karjalaisih šekä kanšan istorijah ta nykyseh elämäntapah.
Kuvaušryhmä kävi Korzašša. Savinien pereh näytti kylyä, omua taluo ta musejuo. Kuva: Uljana Tikkanen
Kuvaušryhmä kävi Korzašša. Savinien pereh näytti kylyä, omua taluo ta musejuo. Kuva: Uljana Tikkanen

Aleksandr Petrovets jo ammuin tahto käyvä Karjalašša. Hänen matka kešti viisi päivyä ta šen aikana hiän tutuštu Petroskoih ta kaupunkin mukavih paikkoih, karjalaisih Korzan ta Kinnermän kylih ta niijen eläjih, karjalaisien šyömisih ta perintehih. Šen lisäkši bloggeri opaštu tanššimah karjalaisie tanššija, paistamah šul’ččinoja ta tervehtimäh karjalakši, kävi kaččomašša Sortavalua ta Ruskealan puistuo.

Aleksandr Petrovets on matkuštaja ta bloggeri. Hänen kanavalla YouTubešša on yli 30 tuhatta šeuruajua. Bloggerin kuvuamie Venäjän kaunehie paikkoja ta tavallista elämyä kaččo yheššä lašettuna muutoma miljoni ihmistä. Aleksandrin filmijä näytettih P’atnitsa-TV-kanavalla šen jälkeh, kun hiän voitti kanavan bloggerikilpailušša.

Videoissa Aleksandr Petrovets kertou matkailupaikoista, paikallisista hinnoista, ihmisistä ta elämäntavan erikoisukšista. Hiän iče kuvuau, iče kirjuttau filmin käsikirjutukšie ta valmistau videoita, ta aina opaštuu.

— Mie innoššuin videon kuvuamiseh vielä koululaisena ollešša. Olin 14-ikäni. Myö yštävän kera kuvasima lyhyitä musiikkivideoita meijän folk-ryhmyä varoin šekä luatima videoita šiitä, kuin nuoriso eläy meijän Palana-pos’olkašša, missä mie elin ennein Petropavlovsk-Kamčatskih elämäh šiirtymistä. Konša mie tulin Petropavlovskih, mie mänin ruatamah TV-yhtijöh. Kuvasin reportašija. Vuotena 2016 Kamčatkalla tuli nopie internetti ta mie šain tietyä videoblogiloista. Ta šynty ajatuš niise valmistua videoita YouTube-kanavah, vet mie niin äijän matkuššin niemimuata myöten ta nävin äijän mukavie paikkoja, šelittäy bloggeri.

Ennein šitä, kun Aleksandr tuli matkailubloggeriksi hiän yštävän kera kuvattih potkupallotemppuja kentällä šekä kuin hyö hypättih ta luajittih saltoja. Priha lapšena ammatillisešti harrašti sambuo ta yläluokkalaisena opaštu tanššimah break-tanššie, a myöhemmin avasi oman tanššikoulun.

Šiitä Aleksandr Petrovets rupesi kuvuamah luontuo ta elämyä kaupunkiloissa, šemmosie videoita, kumpasie bloggerin mieleštä olis mukava kaččuo niemimuan vierahilla. Ihmiset, kumpaset tahotah matata Kamčatkalla, tultih blogin tavoitehryhmäkši ta Aleksandr yritti arvata heijän tahtoja, mitä heijän olis mukava kaččuo ta tiijuštua: kalaštamini, konteijen elämä, geizerit.

Kerran mie näytin videon Kamčatkan vierahalla, kumpani tiesi milma enemmän blogin pitämiseštä, ta hiän šano: “Kyllä kaikki tämä on kaunista ta hyvyä, a mintähpä šilma ei ole näissä videoissa šiun blogissa?”
Aleksandr Petrovets, bloggeri

— Kerran mie näytin videon Kamčatkan vierahalla, kumpani tiesi milma enemmän blogin pitämiseštä, ta hiän šano: “Kyllä kaikki tämä on kaunista ta hyvyä, a mintähpä šilma ei ole näissä videoissa šiun blogissa? Kuvittele vain, kuin mukavakši video tulou, još kaččoja näköy šiinä omua lempibloggerie, kumpani kertou omista tuntehista!” Niin oliki, jotta videoissa oli kaikki hyvin kuvattu, ka milma niissä ei ollun. Mie ajattelin ta piätin kuunnella n’euvuo. Niin mie aloin kuvata iččie ta kertomah šeuruajilla mitä mie niän, vaikka kyllä enšin mie varasin kertuo mitänih kamerah, jatkau kertomuštah Aleksandr.

Aleksandr kuvasi kymmenen filmie Venäjän eri paikoista: ristih rastih hiän ajeli Kamčatkan niemimuata ta Sahalin-šuarta, oli Kuriilien šuarien Šuvi-, Keški- ta Pohjoisryhmissä. Loittois-Itällä, Habarovskissa ta Vladivostokissa, bloggeri kuvasi huamu-kaupunkija, a Altain Taimir-niemimualla kuvasi Poronpitäjän pruasniekkua. Kohta täh kokoelmah tulou vielä filmi Karjalašta.

Ei ammuin Aleksandr oli Iževskissa. Nyt bloggerilla on mukava tutkie kanšoja ta niijen elämäntapoja. Enši matka oli Nižnii Novgorodih, Suzdalih ta Vladimirih.

— Vielä yksi šuuri muutoš tapahtu, konša miun onnistu lähtie toisella alovehella — Sahalin šuarella. Konša mie lennin šinne, ni ajattelin, jotta miun kaččojat tahotah nähä vain Kamčatkua ta huolissuin šiitä, jotta Sahalinie hyö ei ruveta kaččomah. Ka mie tyhjäh huolissin, ta miun videota kaččo ylen äijän ihmistä. Mie ymmärrin, jotta niin voipi matata ta kuvata, ta jotta še on mukava, šanelou bloggeri.

Paikalliset bloggerit ta eläjät kerrotah miula enemmän, kuin još mie iče rupiesin lukomah tahi eččimäh tietuo internetistä. Hyö näytetäh vielä omie tuntehie ta niin videošša on enemmän vaikutelmie.
Aleksandr Petrovets, bloggeri

Ajatuš tulla Karjalah tuli jo ammuin, šentäh kun Aleksandr Petrovets on Insait ihmiset -bloggeriklubin jäšen. Keškuš auttau paikallisie bloggerija kehittyä omie šivuja verkošša. Šen ošaššot ollah Venäjän eri kaupunkiloissa, niijen luvušša Karjalaššaki. Niin Aleksandr piätti matkuštua niih kaupunkiloih kuvaukših, missä on klubin ošaštoja.

Karjalan matan johtajana oli Insait ihmiset -bloggerikeškukšen tuottaja Al’ona Rizanova.

— Paikalliset bloggerit ta eläjät kerrotah miula enemmän, kuin još mie iče rupiesin lukomah tahi eččimäh tietuo internetistä. Hyö näytetäh vielä omie tuntehie ta niin videošša on enemmän vaikutelmie. Tavallisešti mie en tutki paikkua, kunne ajan. Mie en vuota mitänä matašta ta niin mie heti tutuššun tovellisuoh. Matka tulou tutkimisekši miula ta šiitä mie kerronki videošša. Miula veteli, jotta miula oltih hyvät apulaiset, kumpaset autettih valmistua ohjelmua, hyö ičeki ollah ylen mukavat ihmiset, kertou Aleksandr Petrovets.

Karjalaiset perintehet ta kieli šytytettih bloggerin kiinnoššušta, vet hiän iče kuuluu vähälukuseh kanšah ta ymmärtäy kanšojen kielien ta kulttuurien tilannehta Venäjällä.

Bloggerin ammattitaipalešša oli äijän eštehie: hiän ei piäššyn opaštumah kuvuajakši yiopistoh, oli ylen hil’l’ani ta vähäsen čuipisko mieš, varasi kuvata iččie kamerah, ka Aleksandr on varma, jotta kaikkeh voipi opaštuo.

— Pelkoja eläy piäššä, ka pitäy ruatua mitä tahot ta yrittyä uuvveštah, još mitänih ei onnissu. Još yhtä tietä myöten et voi aštuo, ni eči toista. Još lankiet, ni nouše ta mäne ielläh. Mie ylen varasin tanššie koulutanššiloissa, šentäh kun harraššin urheiluo ta ei ollun aikua huvitukših. Mie varasin, jotta toiset koulukaverit ruvetah nakramah. Ka mie voitin šitä pelkuo šillä, jotta rupesin harraštamah break-tanššija. Toini šuuri pelko oli kuvata iččie, šeki oli voitettu ruavolla, koroštau Aleksandr.


Aleksandr kuvasi Kamčatkua ta nyt kuvuau koko Venäjyä. Kuva: bloggerin VK-šivu


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Ei voi olla! Minä olen sijalline…
Erähiči minä keriän must’oidu zdaittavakse. Tässäh nedälin aloh kävyin sinne, keräin da zdaičin. Toiči kai kahteh kerdah päiväs kävyin: huondeksel da ehtäl, a päiväl koisgi ruaduo on.
Karjalan Sanomat
Sanelu: Murmanskin alue mukana tempauksessa
Huhtikuun 19.—26. päivinä voi kirjoittaa sanelun karjalan ja vepsän kielellä. Tänä vuonna tempaukseen liittyy Murmanskin alue.
Karjalan Sanomat
Periodika esittelee itsensä Venäjä-messuilla
Karjalan suomen-, karjalan- ja vepsänkielisiä lehtiä ja kirjoja julkaiseva kustantamo Petroskoista tutustuttaa messuvieraita tuotteisiinsa ja karjalaiseen kulttuuriin.
Karjalan Sanomat
Nuoret oppivat laulamaan joikuja
Petroskoissa maanantaina käynnistyneellä etnoleirillä tutkitaan karjalaista kansanlauluperinnettä. Tänä vuonna saatiin ennätysmäärä hakemuksia laulunharrastajilta eri puolilta Venäjää.
Oma Mua
Rohkeimmat otettih ošua talvikalaššukšeh
Kalevalašša piettih perintehellini talvikalaššukšen kilpailu.
Karjalan Sanomat
Balettitanssijat rikkoivat myytin Lumitytöstä
Nykybaletti Vertikaali ensiesitettiin Karjalan musiikkiteatterissa osana Lumityttö: myytti ja todellisuus -hanketta. Baletti esitetään myös kansainvälisellä DanceInversion-nykytanssifestivaalilla Moskovassa.
Karjalan Sanomat
Liitto yhdistää, opettaa ja valistaa
Karjalan rahvahan liitto on täyttänyt 35-vuotta. Järjestön tuella tasavallan asukkaat lukevat karjalaa, omaksuvat kulttuuria ja osallistuvat hankkeisiin.
Oma Mua
Vienan ta Repol’an Karjalan käsitöitä opaššettih Petroskoissa
Viime netälillä Petroskoissa piettih käsityökurššija. Trajektorija-fondin joukko opašti kaikkie halukkahie leikkuamah puušta ta ompelomah.
Karjalan Sanomat
Ystävyysseura aikoo lopettaa toimintansa
Karjala–Suomiystävyysseuran puheenjohtaja kutsuu jäseniä kokoukseen päättääkseen seuran kohtalosta. Järjestön toiminta lienee loppusuoralla.
Oma Mua
Vaiku pagizemal suau tiijustua, midä rahvas tahtotah
Karjalan Rahvahan Liitto täyttäy tänä vuon 35 vuottu. Vuvvennu 1989 Liitto on yhtistännyh lujii karjalazii, Karjalan muan suvaiččijoi, oman rahvahan uskottavii puolistajii, oman kielen kandajii.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль