95-vuotias Carelia pysyy ajan hermolla
Carelia-kulttuurilehti on täyttänyt 95 vuotta. Lehden ensimmäinen numero näki päivänvalon Petroskoissa maaliskuun 16. päivänä vuonna 1928.
Lehti kehittyy ja ilahduttaa edelleen lukijoitaan ulkoasulla, kiinnostavilla artikkeleilla, laadukkailla kuvilla ja hyvällä energialla.
— Mielestäni tahto löytää ja kertoa uutta ja kiinnostavaa sekä yhteys karjalaiseen nykyelämään, nykyajan aiheet ja lukijakunnan odotusten huomioiminen auttavat pysyä ajan tasalla, Carelia-kulttuurilehden päätoimittaja Armas Mašin kertoo.
Carelia on toiseksi vanhin Karjalan tasavallassa ilmestyvä lehti. Ainoastaan Karjalan Sanomilla on pitempi, pian 103 vuoden ikä.
— On merkillistä, että suomeksi ilmestyvät lehdet ovat pitkäikäisimpiä meillä Karjalassa. Carelia ilmestyy kolmella kielellä, karjalaksi, vepsäksi ja suomeksi nykyään. Lehti on edistänyt karjalaista kirjallisuutta, journalistiikkaa ja käännöstoimintaa kaikissa vaiheissa ja edistää yhä nykyään. Sillä onkin arvaamattoman tärkeä osuus kolmen kielen ja luovan kirjoittelun viljelemisessä.
Päätoimittaja toivoo, että Carelia jatkuu, ja jatkuvat ne kielet, joilla Carelia ilmestyy.
— En tahdo kuvitella, että ainutlaatuinen lehti loppuisi lukijoiden ja tilaajien puutteeseen tai muuttuisi pelkäksi käännöslehdeksi. Tämä olisi paha takaisku koko Karjalalle ja kaikille Karjalan ihmisille, Mašin sanoo.
Karjalan suomensukuiset ja heidän kulttuurinsa ovat kulttuurilehden tärkein aihepiiri.
— Käsittelemme itse asiassa samaa aihepiiriä vuodesta vuoteen. Tällöin on haastavaa löytää uusia aiheita, uusia näkökulmia ja kirjoittajia aikaisempaa toistamatta, varsinkin kun lehden lukijakunta on pysynyt yleensä samana, päätoimittaja kertoo.
Lehden toimittajat etsivät ja keksivät aina uutta, sellaista, mitä ei ole ollut aikaisemmin. Kaikki kiinnostava, ajankohtainen, karjalaiseen kulttuuriin ja nykyelämään liittyvä onkin toimitustyön fokuksessa.
— Sama koskee kirjoittajia. Tunnemme hyvin lehden kirjoittajat, pidämme yhteyttä heihin ja haemme lisää kirjoittajia. Tämä kuuluu työhömme, Mašin sanoo.
Parhaillaan lehdellä on lukijoita niin Karjalassa kuin Suomessa.
— Suomalaista lukijakuntaa en osaa arvioida. Karjalassa meidän lukijoita ovat ne ihmiset, jotka osaavat kieliä, joilla Carelia ilmestyy. Tunnen parhaiten suomenkielisen Carelian lukijat. He ovat yleensä ihmisiä, joiden elämä, koulutus, työ tai harrastukset liittyvät suomen kieleen. He eivät ole ainoastaan karjalaisia tai venäjänsuomalaisia sukujuuriltaan.
Lukijoiden joukossa on eri kansallisuuksien edustajia, jotka osaavat suomea. Heidän ikähaarukka on laaja: eri-ikäisistä nuorista eläkeikäisiin ihmisiin.
— He ovat lukeneita ihmisiä, aktiivisia toimijoita nykyelämässä mukana. Tämä on aina huomioitava. Karjalaa, vepsää ja suomea äidinkielenä puhuvien määrä on vähentynyt kovasti Karjalassa ja Venäjällä oman elämäni aikana. Heitä on nykyään yhteensä suunnilleen saman verran kuin oli Punalipun tilaajia 1980—1990 -luvun vaihteessa. Tämä on todellisuus ja haaste, päätoimittaja sanoo.
