300 vot andab kaikile tervhut

300 vot andab kaikile tervhut

Irina Sotnikova
15.08.2020
Karjala om čudokaz agj, miččen čoma londuz i unikaližed sauvotused muga manitaba-ki turistoid. Tämbei minä tahtoin starinoita ičein matkas Marcial’nije vodi-külähä, mitte seižub Kondopogan rajonas i kus om ezmäine Venäman
tervehtoituzlebukeskuz sil-žo nimel. Sen avaiži P’otr I vodel 1719 Se om tetabtervehtoituzvedel i nügüd’om popul’arine turistoiden keskes.
Kaikutte tulii voib maksumata mujada tervehtoituzvet. Kuva: Irina Sotnikova
Kaikutte tulii voib maksumata mujada tervehtoituzvet. Kuva: Irina Sotnikova

Matk zavodihe Petroskoišpäi. Meile lujas vedi sänke. Irdal oli läm’ kezapäiv. 55 kilometrad i mö putuim čomaha Karjalan čogaha, penehe külähä, mitte om ümbärtud mecoil da järvil. Sijal meid vastsi Karjalan Rahvahaližen muzejan ”Marcial’nije vodi”-filialan pämez’ Oleg Mošnikov, kudamb tegi melentartuižen tundištoituzmatkan meiden täht. Tämbei muzei-kaičuztahon sijal sauvotesišpäi oma kaičenus kacujan pert, mitte nügüd’ endištadas, kaks’ lebusijad enzniden purtkiden sijal (üks’ lebusijošpäi oli letud Aleksandr II imperatoran tulendaks), i P’otr-apostolan pühäkodi. Tämbeižeks päiväks puine pühäkodi om üksjäine sauvotez P’otran aigaspäi.

Muzei kaičeb istorijad

Ezmäi mö läksim muzejaha, mitte tehtihe vodel 1946. Nügüd’ ekspozicii om sures udes pertiš, mitte endištadihe Karjalan kul’turan ministerstvan raha-abul. Muzei om pen’, siš om kaks’ zalad, miččed starinoičeba P’otran aigas: Pohjoižen voinan aigtegoiš, P’otran Oloncan zavodoiš, čudokahiden purtkiden avaidamižes, ezmäižen Venäman tervehtoituzlebukeskusen sündundas, lebukeskusen udessündundas sovetskijan aigan.

P’otral oli ičeze töpaja, kus hän tegi erazvuiččid kaluid puspäi. Erased hänen radod oma kaičenus i mö voim nähta niid, ozutesikš, ištim carin kodimištospäi, tohusenpidemed, miččed oma pühäkodiš.

Üks’ čogaižišpäi om omištadud Končezerskijan zavodale. Siloi P’otran aigan kaiktäna ectihe vasked. Čaptihe mecoid, kuivatadihe soid. Sadihe kricoid, mittušt sulatihe päčiš. Sišpäi tehtihe čuškoid, niišpäi – puškoid, jadroid. Erased zavodan tavarad om ezitadud muzejas.

Ezmäine tervehtoituzlebukeskuz Venämal

Sil aigal Končezerskijan zavodal radoi Ivan Rebojev, hän löuzi-ki purtken tervehtoituzvedenke. Azj oli tal’vel. Hän kingiti homaičust ei külmdud purtkehe, mitte libui man alpäi. Ivanal oli südäinkibu. Hän zavodi joda necidä vet i homaiči, miše hänen azjad tegihe parembikš. Pidab homaita, miše sil aigal tervehtoituzveden samižele anttihe sur’ znamoičend. Iče P’otr I ajeskeli spravitoitamhas tetabihe francialaižihe lebukeskesihe. Konz P’otr tedišti tervehtoituzvedes, vodel 1719 karjalaižes mecas läz purdet zavottihe leta kodimišt. P’otr tahtoi tehta lebukeskusen kuti Evropas.

R’abojevad pauklahjoitihe koumel rubl’al i päzutadihe händast i hänen kanzad radoišpäi i nalogoišpäi. Kut tuli tetpas vedes oli äi raudad, sikš tervehtoituzlebukeskusele anttihe rimalaižen voinan i raudan Jumalan Mars-nimi – ”Marcial’nije vodi”. Muga Venämal ozutihe ezmäine tervehtoituzlebukeskuz.

P’otr tuli tänna nel’l’ kerdad. Oldes tänna hän päti valdkundan küzundoid. Voib sanuda, carin vizitan aigan ”Marcial’nije vodi”-tervehtoituzlebukeskuz tegihe ”Venäman pälidnaks”. Tänna mugažo tuleskeliba Anna Ioanovna, imperator Aleksandr II i toižed sured kn’azid. Jäl’ges P’otran surmad lebukeskuz sauptihe. Udes melentartuz’ sihe sündui sovetskijan aigan.

Sanatorii tämbei

Nügüd’ ”Marcial’nije vodi” om popul’arine lebukeskuz. Tänna tuleba ristitud spravitamhas kaikjalpäi. Sanatorijas tervehtoitandan täht kävutadas mineraližid vezid i reduid Gabozero-järvespäi. Lebukeskusen sijal om nel’l’ purdet erazvuiččiš läžundoišpäi. Kaikutte tulii voib maksumata mujada tervehtoituzvet. Kerdale sidä ei sa otta, sikš ku vezi teravas kadotab tarbhaižid eričusid.

Jo enamba 300 vot  čudokaz vezi andab kaikile tervhut. Om hüvä, miše Karjalas om mugoine lebukeskuz. Sil om sur’ istorijan znamoičend meiden valdkundan i Venäman täht.

Pühäkodi

Lujas čududoiti meid P’otran apostolan pühäkodi, mitte om letud vodel 1721. Tulebal vodel sille linneb 300 vot. Pühäkodin irdnägo da kaik, mi om südäimes – kaik nece om kaičenus P’otran aigaspäi, konz se oli letud. Pühäkodiš pidetihe hol’t kaiken aigan. Löutihe rahoid, tehtihe kohendusid. Jäl’gmäižen kerdan se endištadihe vodel 2019.

Pühäkodi om tehtud pedajaspäi. Se ei nahodi meiden tradicionaližihe sauvotusihe. Sanudas, miše pühäkodi oli letud imperatoran P’otr I käskon mödhe, eskai hänen projektan i jonoštesen mödhe. Pühäkodin ülähän om metallšpil’. A muga se nahodib laivaha. I ei muite, ved’ P’otr I om ezmäižen Venäman flotan tegii.

Pühäkodin ülenduz om XVIII voz’sadan augotišen jumalaižiden sein. Puine jumalaižiden sein todihe pühäkodihe vaumhen. Se tehtihe Oloncan verfiš vodel 1702. Mastarid, kudambad pirdiba jumalaižid, lujas tahtoiba olda mel’he imperatorale. Kaikutte jumalaine miš-se starinoičeb. Ned ei kožugoi ortodiksižen pühäkodin tradicionaližehe irdhägoho. Eskai Iisusan modon pirdad nahodiba ezmäižehe imperatoraha. Jumalaižiden seinän čomaitaba vil’dud heruvimoiden kuvad. Meile lujas vedi, miše mö putuim pühäkodin südäimehe i nägištim kaiken ičemoi sil’mil.

Kaikuččen voden 12. heinkud praznuitas Pühiden apostoloiden P’otran i Pavlan päiväd. Kerdan vodes pühäkodiš tehtas služb P’otran muštoks.

Pühäkodin seinäd muštaba P’otr I. Kaik täs johtutab hänes. Toižel pühäkodin žirul oli armaz imperatoran sija. Hän navedi olda sigä služban aigan. Sigä-žo oli hänen radhonuz, kus hän tegi ičeze käzil tohusenpidimed lepäspäi. Nened tohusenpidemed kaičesoiš pühäkodiš tämbei-ki.

 04 (3)_resize.JPG

Üks’ pämelentartuzsijoišpäi täs om londuz. Ende täs ümbri oli pedajišt. Pedajad Karjalas eläba 400 vodehesai. Tropaižedme mö tulim P’otran pedajannoks, miččele om enamb 300 vot. Se om lujas sanged i korged. Seižub kuti voin kol’čugas i varjoičeb kaičuztahod.  

Matkan lopus mö läksim purtkidennoks. Kut oli hüvä mugoižes räkes joda čudokast vilud vet. Eskai väged ližazihe. Kut-žo täs om čoma i hüvä! Nece om lujas melentartuine sija, mitte kaičeb muštod istorijas. A puhtaz il’m, linduiden pajod, hüvä sebraline jouk, čomad runod, miččid lugi meile Oleg Mošnikov, tegiba matkan völ melentartuižembaks. Hengehe jäiba vaiše hüväd tundmused i meled.

 


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Kunnostus: miljoonia Sortavalalle
Sortavala voitti Venäjän matkailuviraston Rosturismin hankekilpailussa. Kaupunki saa 210 miljoonaa ruplaa kunnostukseen. Rahaa myönnetään liittovaltion budjetista.
Oma Mua
Vienan henki šäilyy muuttomattomana
Karjalaisien pruasniekkojen kalenteri on täyši tapahtumie. Erityisešti kešällä. Joka netälinloppuna pietäh iluo Karjalan eri ošien kylissä.
Oma Media
Преображение Сортавала
Неравнодушные люди возрождают столицу Северного Приладожья к новой жизни.
Oma Mua
Oma – vieras
Kerdomus karjalazen Mari-nimellizen inehmizen elaijas. Suuren Izänmuallizen voinan algavuttuu da ukon voinale kaimattuu häi jiäy elämäh buat´uškan da pienen tyttären kel ”suomelazien vallan al”.
Karjalan Sanomat
Risteilymatkustajilla on kiire Karjalaan
Yli 20 000 matkailijaa käy tänä vuonna Karjalassa risteilyaluksilla. Turistit tutustuvat niin maailmankuuluihin Valamoon ja Kižiin kuin paikalliseen kansankulttuuriin.
Oma Mua
Natalja Gromova: “Kirjutan sendäh, ku enämbän tiettäs Karjalas da sen rahvahis”
Vuvven 2022 paras etnobloggari -kilvan diploman on suannuhgi liygiläine — Oma Pajo -horan pajattai, Karjalan Rahvahan Liiton hallindoh kuului Natalja Gromova.
Oma Mua
Haukkašuaren kešäkoulun aikana šattu istorijallini tapahtuma
Heinäkuušša Haukkašuaren kyläššä toimi perintehellini kešäkoulu. Tänä vuotena šen lopetti muutoma kymmenen nuorta ihmistä.
Karjalan Sanomat
Opettaja, radisti, rautatieläinen
Heinäkuun 26. päivänä Suuren isänmaallisen sodan veteraani ja Venäjän rautatieyhtiön ansioitunut työntekijä Raisa Pronkina on täyttänyt sata vuotta.
Oma Mua
Priäžäs on kel pidiä huoldu kukkuvagolois
Kukkii kylä -projektu on todevutettu. Projektan todevuttajannu oli priäžäläine Tatjana Korz’uk da Priäžän kylän veteruanoin nevvosto.
Karjalan Sanomat
Vapaa-ajantilat ajankuluksi ja hyödyksi
Säpsässä avatuista tiloista tuli esimerkki hyväntekeväisyystoiminnasta. Daniil Fedulin on toteuttamassa tilahanketta jo toista vuotta.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль