25 vuotta avuksi kielten kehityksessä
Nyt on vaikea kuvitella, että parisenkymmentä vuotta sitten vepsän kielestä puuttui neglik-sana, joka tarkoittaa siiliä.
— Sana on syntynyt vasta 1990-luvulla ja siitä on tullut heti vepsää osaavien ja lukevien lempisana. Koululaiset käyttävät tätä sanaa monissa kirjoitustehtävissään, vepsän kielen tutkija Nina Zaitseva muistelee.
Kyseessä oleva sana ei syntynyt itsestään. Se muodostettiin Karjalan tasavallan karjalan ja vepsän kielen termistö- ja oikeinkirjoituslautakunnan istunnossa.
Tänä vuonna termistö- ja oikeinkirjoituslautakunta täyttää 25 vuotta.
— Lautakunta on perustettu vuonna 1998, kun vepsää ja karjalaa kehitettiin aktiivisesti kirjakielinä. Silloin komission jäsenien piti muodostaa poliittista sanastoa, taloussanastoa ja muuta karjalan ja vepsän kielestä puuttunutta sanastoa, Karjalan kansallisuus- ja aluepolitiikan edustaja Jelena Migunova sanoo.
25 vuotta sitten vepsän ja karjalan kirjakielet saivat uuden kehitysimpulssin, koska lapset alkoivat lukea näitä kieliä tasavallan kouluissa.
— Silloin karjalaa puhuttiin etupäässä kylissä. Se oli arkikielenä. Monien sanojen merkitys vaihteli kylästä toiseen. Termistö- ja oikeinkirjoituslautakunnan jäsenillä oli tärkeä tehtävä eli heidän piti päättää, miltä yleiskieli kuulostaa ja näyttää, mitä kieltä opetetaan kouluissa ja yliopistossa, termistö- ja oikeinkirjoituslautakunnan karjalan kielen osion entinen jäsen Velentina Karakina muistelee.
Joskus lautakunnan työ tuntui tosi vaikealta.
— Vepsän kieltä osaavat eivät omaksuneet joitakin lautakunnan keksimistä sanoista. Joskus meidän piti keksiä sama sana kahdesti tai jopa kolmesti. Uusista vepsänkielisitä sanoista ja niiden käytöstä kerroimme Kodima-lehdessä, vepsän kielen tutkija, oikeinkirjoituslautakunnan vepsän kielen osion puheenjohtaja Nina Zaitseva kertoo.
Asiantuntijoiden mukaan neljännesvuosisata sitten monet sanat puuttuivat sekä vepsän että karjalan kielestä. Vepsän, varsinais- sekä livvinkarjalan kielen uusi sanasto kerättiin kirjasiin. Kirjaset sisältävät poliittista sanastoa sekä talousja koulusanastoa.
Esimerkiksi koulusanastoa sisältävät kirjaset julkaistiin kuluvan vuosisadan ensimmäisen vuosikymmenen alussa. Vuonna 2015 päivänvalon näki kirjasten toinen painos.
— Painos sisältää sanat, joita oppilaat ja opettajat käyttävät joka päivä. Uudistetussa painoksessa on sekä sanakirjoissa ja oppikirjoissa aikaisemmin julkaistuja että uusia sanoja, jotka puuttuivat kielistä 2000-luvun alussa, Karakina kertoo.
Kirjasten toisesta painoksesta löytyy esimerkiksi tietokonesanasto. Lautakunnan laatimiin kirjasiin kuuluva sanasto lisättiin muun muassa vepsän ja karjalan kielen sanakirjoihin.
Eri aloilla karjalaa ja vepsää käyttävät asiantuntijat ovat huomanneet, että termistö- ja oikeinkirjoituslautakunnan monivuotinen työ on kehittänyt näitä kieliä korkealle tasolle.
— Lautakunnan jäsenien työn ansiosta meillä on nyt painettuja ja sähköisiä sanakirjoja, koululaisille tarkoitettuja oppikirjoja ja kielikursseilla käyttöön sopivia oppimateriaaleja, Karjalan kansallisuus- ja aluepolitiikan edustaja Migunova sanoo.
— Voimme kirjoittaa lehdessä vepsäksi mistä tahansa, sanasto riittää. Jos kielestä puuttuu sopiva sana, keksimme sen yhteistyössä oikeinkirjoituslautakunnan jäsenien kanssa. Onneksi tämä tapahtuu yhä harvemmin kuin ennen, Kodima-lehden päätoimittaja, lautakunnan vepsän kielen osion jäsen Irina Sotnikova painottaa.
Kielet näkyviin katukuvassa ja elintarvikkeissa
Jos vuosia sitten termistö- ja oikeinkirjoituslautakunnan päätehtävänä oli karjalan ja vepsän kielen kehittäminen ja uusien sanojen muodostaminen, niin nyt lautakunnan jäsenet tekevät vähemistökieliä näkyviksi Karjalan arkielämässä.
— Karjalan kieltä käytetään katukylteissä. Kadunnimiä kirjoitetaan venäjäksi ja karjalaksi. Kaksikieliset katukyltit löytyvät sekä tasavallan kansallisista piireistä että Petroskoista, Karjalan kansallisuus- ja aluepolitiikan edustaja Jelena Migunova sanoo.
Petroskoissa on otettu käyttöön määräys kaksikielisten katukylttien käytöstä. Määräys astui voimaan vuonna 2021. Petroskoin katukylteissä käytetään livvinkarjalaa. Kadunnimien kääntämisasioita on hoitanut karjalan ja vepsän kielen termistö- ja oikeinkirjoituslautakunta.
— Karjalaksi on käännetty noin 1 600 kadunnimeä, Migunova kertoo.
Vepsän ja karjalan kieltä käytetään myös elintarvikkeiden ja yritysten nimikkeissä. Joskus nimikkeisiin syntyy virheitä.
— Termistö- ja oikeinkirjoituslautakunnan jäsenet tekevät yhteistyötä liikeyritysten kanssa ja korjaavat nimikkeisiin syntyneitä virheitä. Valitettavasti harvat yrittäjät ottavat lautakunnan jäsenien mielipiteitä huomioon, Migunova sanoo.
