Tulppaanit tuovat kevään mieleen

Tulppaanit tuovat kevään mieleen

Marina Petrova
08.03.2024
Aunuksen piirissä toimiva maanviljelijä on kasvattanut naistenpäiväksi 10 000 tulppaania.
Maanviljelijä Aleksandr Šlipkin kasvattaa monen värisiä tulppaaneja, muun muassa punaisia, keltaisia, oransseja ja valkoisia. Kuva> Marina Petrova
Maanviljelijä Aleksandr Šlipkin kasvattaa monen värisiä tulppaaneja, muun muassa punaisia, keltaisia, oransseja ja valkoisia. Kuva> Marina Petrova

Aunuksen piirin Riipuskalassa puutarhakasvatusta harjoittava maanviljelijä Aleksandr Šlipkin on kasvattanut naistenpäiväksi 10 000 tulppaania. Hän myy ne kaikki myymälässään Aunuksen kaupungissa.

— Tänä vuonna olen viljellyt yhdeksän lajiketta. Kaikki sipulit kasvatettiin Alankomaiden pelloilla. Ostin ne moskovalaiselta tukkukauppiaalta, Šlipkin kertoo.

Maanviljelijä teki sipulien hankintasopimuksen viime toukokuussa ja sipulit toimitettiin hänelle lokakuussa.

— Alankomaissa oli viime vuonna huono tulppaanisipulisato. Tilasimme  toisia tulppaanilajikkeita, mutta saimme toisia, hän huomauttaa.

Maanviljelijän mukaan kukaan Venäjällä ei harjoita tulppaanisipulituotantoa. Tämä vaatii suuria viljelymaita ja suotuisia sääolosuhteita.

Tänä vuonna olen viljellyt yhdeksän lajiketta. Kaikki sipulit kasvatettiin Alankomaiden pelloilla.
Aleksandr Šlipkin, Riipuskalassa puutarhakasvatusta harjoittava maanviljelijä

Šlipkinin mukaan vuonna 2022 sipulin hinta oli 24 ruplaa, ja viime vuonna se nousi 35 ruplaan.

— Myymälässäni tulppaanin hinta pysyy samana eli 80 ruplassa, Šlipkin lupaa.

— En myy tulppaaneja tukkukauppiaille, koska tuotantomääräni ovat pienet. Ne riittävät vain paikallisille asukkaille, hän huomauttaa.

— Leikkasin ensimmäiset tuhat tulppaania ystävänpäivänä. Kaikki oli loppuunmyyty, hän lisää.

Maanviljelijä on harjoittanut tulppaanien tuotantoa kolme vuotta. Sen lisäksi hän kasvattaa myyntiin ulkokasveja sekä vihannesten taimia ja vihanneksia.

Šlipkin on ammatiltaan agronomi. Hän työskenteli useita vuosia Agrarnyi- ja Tuuksan maatiloilla. Kun maatilat kieltäytyivät kasvattamasta vihanneksia, Šlipkin irtisanoutui virastaan ja ryhtyi maanviljelijäksi.

— Rakensin kasvihuoneen. Asensin lämmitys- ja vesijärjestelmät. Tähän tarkoitukseen sain puolitoista miljoonaa ruplaa apurahaa Karjalan maatalousministeriön tukiohjelmasta. Ilmanvaihtojärjestelmän asennus on vielä kesken, hän kertoo.

Kattilat toimivat aiemmin polttopuilla, mutta nyt ne toimivat maakaasulla. Viime vuonna maanviljelijän asuintalo ja piharakennukset liitettiin kaasuverkkoon.

— Maankaasun käyttö helpottaa työtä. Minun ei tarvitse enää hakata puita. Voin sanoa, että kaasu polttoaineena ei säästä paljoa, Šlipkin sanoo.

Rakensin kasvihuoneen. Asensin lämmitys- ja vesijärjestelmät. Tähän tarkoitukseen sain puolitoista miljoonaa ruplaa apurahaa Karjalan maatalousministeriön tukiohjelmasta. Ilmanvaihtojärjestelmän asennus on vielä kesken.
Aleksandr Šlipkin, Riipuskalassa puutarhakasvatusta harjoittava maanviljelijä

Maanviljelijä kasvattaa kasvien taimia ja vihanneksia kolmessa kasvihuoneessaan ympäri vuoden.

— Kun leikkaan tulppaanit, alan viljellä vihannesten ja ulkokukkien taimia. Sitten kasvatan myyntiin tomaatteja ja kurkkuja. Myös sipuli kasvaa kasvihuoneissani. 

Šlipkin palkkaa tilapäistä työvoimaa vain kukkien istuttamiseen. Hänen vaimonsa Irina myy myymälässään kasveja ja puutarhakasvatuksessa tarvittavia työvälineitä.

— Avasimme myymälämme neljä vuotta sitten. Emme ole olleet lomalla sen jälkeen. Työtä on paljon sekä kasvihuoneissa että myymälässä. Käymme myymässä kukkien taimia ja vihanneksia myös markkinoilla Pitkärannassa ja Sortavalassa sekä Lotinapellossa, Julia Šlipkina sanoo.

Avioparin tulot riittävät koko perheen toimeentuloon. Perheessä on kolme lasta. Vanhin opiskelee koulussa 10. luokalla ja haaveillee lääkärin ammatista. Nuorin on kolmasluokkalainen. Lapset auttavat isäänsä mainostamaan hänen tuotteitaan sosiaalisessa mediassa.

Liiketoiminnan ensimmäisenä vuonna maanviljelijän kulut ylittivät hänen tulonsa, mutta sitten raha-asiat paranivat.

— Tärkeintä on tietenkin, että yritys tuottaa voittoa. Tämä edistää tuotannon kehitystä. Olemme valmiita kasvattamaan tulppaaneja tilauksesta. Olisi hyvä avata myyntipiste Petroskoihin. Silloin voin kasvattaa enemmän kukkia kuin nyt, Aleksandr Šlipkin sanoo.

Tulppaanit ovat naistenpäivänä suosikkikukkia. Ne tuovat kevään mieleen.
Aleksandr Šlipkin, Riipuskalassa puutarhakasvatusta harjoittava maanviljelijä

Maanviljelijän kehityssuunnitelmissa on hankkia ilmankostuttimia varastotiloihin. Automatisoitu ilmankostutusjärjestelmä takaa, että tilojen ilmankosteus pysyy optimaalisella tasolla. Tulppaanien sipulit istutetaan Karjalassa kasvulaatikkoon lokakuussa ja ne sijaitsevat varastotiloissa tammikuuhun mennessä.

Laatikot säilytetään viileässä, muuten sipulit eivät tuota kukkaa. Laatikot siirretään kasvihuoneeseen tammikuussa ja kukat lähtevät kasvuun.

— Kun ensimmäiset tulppaanien versot tulevat näkyviin, mielialani kohoaa välittömästi. Kukat tuovat iloa ja väriä pitkään talveen, Šlipkin sanoo.

Šlipkinillä on tänä vuonna hyvä tulppaanisato. Hän on jo saanut lukuisia kukkatilauksia paikallisilta asukkailta. Kukkakimpussa on vähintään 25 tulppaania.

— Tulppaanit ovat naistenpäivänä suosikkikukkia. Ne tuovat kevään mieleen, Šlipkin sanoo.


POJAVAD KIRJUTESED
Karjalan Sanomat
Animaation parissa aamusta iltaan
Jessoilan animaatiostudion johtaja Oleg Obnosov on opettanut lapsille animaatiota lähes 20 vuotta. Tänä vuonna hän sai Paras taiteilija-opettaja -arvonimen.
Karjalan Sanomat
Lobanovin sillan korjaus ruuhkauttaa liikennettä
Lobanovin sillan peruskorjaus on ruuhkauttanut liikennettä Petroskoissa. Viranomaiset yrittävät ratkaista liikenneongelman.
Karjalan Sanomat
Tulvat ovat uhanneet Karjalan piirejä
Huhtikuun alusta Äänisenrannan piiri on kärsinyt huomattavasti tulvavesistä. Nyt tilanne on vakiintunut tasavallassa. Monen joen vedenpinta on laskenut.
Oma Mua
Passipo lapšien ammuntahiihošta
Koštamukšešša piettih Alovehien väliset lapšien ammuntahiihon kilpailut Karjalan tašavallan piämiehen palkinnošta. Še oli Anna Bogalii urheilumal’l’a – Severstal’ -kilpailujen finali.
Karjalan Sanomat
Vanhat puvut saavat kopiot
Pukujen kopiot esitellään toukokuussa Prääsän piirin etnokulttuurikeskuksessa.
Oma Mua
Ei voi olla! Minä olen sijalline…
Erähiči minä keriän must’oidu zdaittavakse. Tässäh nedälin aloh kävyin sinne, keräin da zdaičin. Toiči kai kahteh kerdah päiväs kävyin: huondeksel da ehtäl, a päiväl koisgi ruaduo on.
Karjalan Sanomat
Sanelu: Murmanskin alue mukana tempauksessa
Huhtikuun 19.—26. päivinä voi kirjoittaa sanelun karjalan ja vepsän kielellä. Tänä vuonna tempaukseen liittyy Murmanskin alue.
Karjalan Sanomat
Periodika esittelee itsensä Venäjä-messuilla
Karjalan suomen-, karjalan- ja vepsänkielisiä lehtiä ja kirjoja julkaiseva kustantamo Petroskoista tutustuttaa messuvieraita tuotteisiinsa ja karjalaiseen kulttuuriin.
Karjalan Sanomat
Nuoret oppivat laulamaan joikuja
Petroskoissa maanantaina käynnistyneellä etnoleirillä tutkitaan karjalaista kansanlauluperinnettä. Tänä vuonna saatiin ennätysmäärä hakemuksia laulunharrastajilta eri puolilta Venäjää.
Oma Mua
Rohkeimmat otettih ošua talvikalaššukšeh
Kalevalašša piettih perintehellini talvikalaššukšen kilpailu.
tulda südäimehe
vahvištoita peitsana Unohtit-ik peitsanan?
registracii
vahvištoita peitsana
vahvištoita peitsana