Omin Silmin käynnisti uuden ohjelman

Omin Silmin käynnisti uuden ohjelman

Marina Tolstyh
21.02.2024
Suomenkielinen luento kielen kehityksestä avasi Tietoja talteen -ohjelman Karjalan vähemmistökielillä. Seuraava luento on karjalaksi.
Petroskoilaisen opettajan ja luennoitsijan Tatjana Islamaevan luento suomen kielen kehityksestä avasi uuden Tietoja talteen -ohjelman. 12+. Kuva: Omin silmin -kanavan VKontakte-sivu
Petroskoilaisen opettajan ja luennoitsijan Tatjana Islamaevan luento suomen kielen kehityksestä avasi uuden Tietoja talteen -ohjelman. 12+. Kuva: Omin silmin -kanavan VKontakte-sivu

Karjalan valtion televisio- ja radioyhtiön kansalliskielinen toimitus esitti viime torstaina yleisölle Tietoja talteen -ohjelman ensimmäisen lähetyksen. Ohjelman päähenkilönä oli suomen kielen opettaja ja luennoitsija Tatjana Islamaeva Petroskoista. Hän kertoi suomen kielen kehityksestä Ruotsin vallan aikana.

Tietoja talteen -ohjelma sisältää kieliin ja kulttuuriin liittyviä luentoja karjalan, vepsän ja suomen kielellä. Lähetysten tekstitys on venäjäksi.

— Tavalla tai toisella Omin silmin -kanavan muut ohjelmat käsittelevät kieliä ja kulttuureja koskevia aiheita. Luennot ovat yleensä suosittuja katsojien keskuudessa, siksi päätimme aloittaa luentosarjan kieliin ja kulttuuriin liittyvistä aiheista, sanoo Karjalan valtion televisio- ja radioyhtiön kansalliskielisen toimituksen varajohtaja Olga Ogneva.

Islamaevan suomenkielinen luento kesti noin 20 minuuttia. Luento sisälsi tärkeimpiä tietoja suomen kielen kehitysvaiheista kuuden vuosisadan aikana. Aiemmin Islamaeva piti viisi luentoa samasta aiheesta offline- ja online-muodossa.

— Luennossa korostin, että suomen kieli oli kehittynyt ruotsalaisten ajattelutavan vaikutuksen alaisena. Ruotsin vallan aikana suomalaiset olivat oppineet suomea ennen kaikkea papeilta jumalanpalveluksissa, luennoitsija toteaa.

Uudessa ohjelmassa haluamme käsitellä aiheita, jotka liittyvät kansanperinteisiin ja -tapoihin, historiaan, kulttuuri-ilmiöihin ja kieliin.
Olga Ogneva, Karjalan valtion televisio- ja radioyhtiön kansalliskielisen toimituksen varajohtaja

Tietoja talteen -ohjelman aloitteentekijä Ogneva pitää toistaiseksi seuraavan luennon aiheen salassa. On vain selvää, että luento on karjalan kielellä.

— Toimituksella on kaksi päätehtävää. Ensimmäinen tehtävä on säilyttää Karjalan tasavallan karjalan, vepsän ja suomen kieltä ja kieliympäristöä. Toinen on sivistää ja valistaa ihmisiä, hän painottaa.

Ohjelmaan kutsutaan luennoitsijoita, jotka osaavat kieliä hyvin ja joilla on kerrottavaa yleisölle.

— Ohjelmassa haluamme käsitellä aiheita, jotka liittyvät kansanperinteisiin ja -tapoihin, historiaan, kulttuuri-ilmiöihin ja kieliin, Ogneva esittää.

Omin silmin -kanava on lähettänyt erilaisia kulttuuriohjelmia Karjalasta vuodesta 2005 lähtien. Toimitus on tehnyt temaattisia ohjelmia ja dokumentteja ennenkin.

Jokainen toimittaja on vastuussa kanavalla omasta ohjelmastaan. Myös on ohjelmia, jotka muutama toimittaja juontaa tai toimittaa kukin omalla kielellään.

Eri vuosina Omin silmin on käynnistänyt vähintään 16 ohjelmasarjaa. Jotkut niistä esiteltiin yleisölle pari kolme vuotta, mutta jotkut kuten esimerkiksi Kotikokki, Kirjakamari, Kotosalla, Lähtin minä Läkköiläh ja Musiikkivideo ovat olleet esillä kanavalla suhteellisen säännöllisesti.

Esimerkiksi toimittaja Ogneva on tehnyt paikannimistöä käsittelevää Lähtin minä Läkköiläh -ohjelmaa vuodesta 2000. Se on syntynyt yhteistyössä Karjalan kielen, historian ja kirjallisuuden tutkimuslaitoksen nimistöntutkijoiden kanssa.

— Ohjelma oli tauolla kanavan ohjelmistosta vuosina 2005—2013 ja 2020—2022. Kuitenkin se oli hyvin suosittu katsojien keskuudessa, siksi päätimme aloittaa sen uudestaan, toimittaja kertoo.

Televisiotoimittajat tekevät kolmella kielellä sekä uutislähetyksiä että teemaohjelmia. Noin puoli tuntia kestävät uutiset ovat kaksi kertaa viikossa. Teemaohjelmia lähetetään yli 20 minuuttia kolme kertaa viikossa.

Kirjakamari käynnistettiin vuonna 2015 ja sen ensimmäisenä tekijänä oli suomenkielinen toimittaja Inna Bogdanova. Hyvin suosittu Kotikokki on ollut esillä vuodesta 2009 alkaen. Kotosalla-lähetystä on tehty 2000-luvun alusta.

— Armas sana -ohjelma on erittäin suosittu. Ihmiset kertovat lempisanoistaan suomen, karjalan tai vepsän kielellä. Ohjaajamme Julia Potahina on keksinyt tämän ohjelman ja sen tekemiseen osallistuvat kaikki toimittajat, Ogneva kertoo.

Toiset ohjelmat palaavat uudestaan ruutuun, toiset eivät.

Esimerkiksi vepsänkielinen toimittaja Maria Šashina on luonut Veroiden tedolang -ohjelman, jossa hän kertoo vepsäläisistä ruoka - ja lääkintäperinteistä vepsän kielellä yhdessä vepsän kielen opettajan ja lääkehuollon asiantuntijan Valentina Rogozinan kanssa. Nyt ohjelma on tauolla, koska toimittaja on äitiyslomalla.

Lapsetkin voivat katsoa kanavalta karjalan-, vepsän- ja suomenkielisiä Pimpula, pampula- ja Fiksu-Muksu-ohjelmia.

— Näitä ohjelmia on aina hankala tehdä. Ne riippuvat siitä, löytyykö kieltä puhuvia lapsia. Ohjelmia kuvataan skenaarion mukaan, ja työ lasten kanssa vie aikaa, Ogneva kuvailee.

Televisiotoimittajat tekevät kolmella kielellä sekä uutislähetyksiä että teemaohjelmia. Noin puoli tuntia kestävät uutiset ovat kaksi kertaa viikossa. Teemaohjelmia lähetetään yli 20 minuuttia kolme kertaa viikossa.

Televisiotoimittajista on pula

Karjalan valtion televisio-ja radioyhtiön kansalliskielisen toimituksen televisiotoimittajia on nyt yhteensä neljä, vaikka pitää olla kahdeksan. Toimituksen varajohtajan Olga Ognevan mukaan osa toimittajista on äitiyslomalla, ja yksi työpaikka on vapaa.

— Toimituksessa on pula toimittajista. Nuoret eivät halua tulla toimittajiksi, koska työ on kovaa. Myös palkka ei tyydytä heitä. Syynä on myös toimittajan töihin hakevien heikko kielitaito, Ogneva huomaa.

Hän tunnustaa, että vuosi vuodelta toimittajien on yhä vaikeampi löytää haastatteluihin karjalaa, vepsää ja suomea hyvin puhuvia ihmisiä.

— Joskus toimittajia moititaan siitä, että he haastattelevat harvoin nuoria ihmisiä. Syynä on se, että nuoren sukupolven edustajien keskuudesta löytyy vähän kieliä taitavia, Ogneva sanoo.

Uutisia ja ohjelmia voi katsoa sekä suorina lähetyksinä että myös tallennettuina sosiaalisesta mediasta Viestit Karjalan ja Omien silmien VKontakte-sivuilta sekä Karjalan valtion radion- ja televisioyhtiön kotisivuilta ja myös Viestit Karjala Youtube-kanavalta.


POJAVAD KIRJUTESED
Karjalan Sanomat
Animaation parissa aamusta iltaan
Jessoilan animaatiostudion johtaja Oleg Obnosov on opettanut lapsille animaatiota lähes 20 vuotta. Tänä vuonna hän sai Paras taiteilija-opettaja -arvonimen.
Karjalan Sanomat
Lobanovin sillan korjaus ruuhkauttaa liikennettä
Lobanovin sillan peruskorjaus on ruuhkauttanut liikennettä Petroskoissa. Viranomaiset yrittävät ratkaista liikenneongelman.
Karjalan Sanomat
Tulvat ovat uhanneet Karjalan piirejä
Huhtikuun alusta Äänisenrannan piiri on kärsinyt huomattavasti tulvavesistä. Nyt tilanne on vakiintunut tasavallassa. Monen joen vedenpinta on laskenut.
Oma Mua
Passipo lapšien ammuntahiihošta
Koštamukšešša piettih Alovehien väliset lapšien ammuntahiihon kilpailut Karjalan tašavallan piämiehen palkinnošta. Še oli Anna Bogalii urheilumal’l’a – Severstal’ -kilpailujen finali.
Karjalan Sanomat
Vanhat puvut saavat kopiot
Pukujen kopiot esitellään toukokuussa Prääsän piirin etnokulttuurikeskuksessa.
Oma Mua
Ei voi olla! Minä olen sijalline…
Erähiči minä keriän must’oidu zdaittavakse. Tässäh nedälin aloh kävyin sinne, keräin da zdaičin. Toiči kai kahteh kerdah päiväs kävyin: huondeksel da ehtäl, a päiväl koisgi ruaduo on.
Karjalan Sanomat
Sanelu: Murmanskin alue mukana tempauksessa
Huhtikuun 19.—26. päivinä voi kirjoittaa sanelun karjalan ja vepsän kielellä. Tänä vuonna tempaukseen liittyy Murmanskin alue.
Karjalan Sanomat
Periodika esittelee itsensä Venäjä-messuilla
Karjalan suomen-, karjalan- ja vepsänkielisiä lehtiä ja kirjoja julkaiseva kustantamo Petroskoista tutustuttaa messuvieraita tuotteisiinsa ja karjalaiseen kulttuuriin.
Karjalan Sanomat
Nuoret oppivat laulamaan joikuja
Petroskoissa maanantaina käynnistyneellä etnoleirillä tutkitaan karjalaista kansanlauluperinnettä. Tänä vuonna saatiin ennätysmäärä hakemuksia laulunharrastajilta eri puolilta Venäjää.
Oma Mua
Rohkeimmat otettih ošua talvikalaššukšeh
Kalevalašša piettih perintehellini talvikalaššukšen kilpailu.
tulda südäimehe
vahvištoita peitsana Unohtit-ik peitsanan?
registracii
vahvištoita peitsana
vahvištoita peitsana