Karjala teki valintansa
15.—17. maaliskuuta Venäjällä pidettiin kahdeksatta kertaa presidentinvaalit. Nykyinen presidentti Vladimir Putin voitti odotetusti vaalit ja sai yli 87 prosenttia äänistä. Hänen kilpailijansa Leonid Slutski Venäjän liberaalidemokraattisesta puolueesta, Vladislav Davankov Uudet ihmiset -puolueesta ja Nikolai Haritonov Venäjän kommunistisesta puolueesta saivat enää 3,2—4,3 prosenttia äänistä.
Putin otti murskavoiton Karjalan tasavallassakin. Siinä hänen puolestaan äänesti 79,53 prosenttia äänestäjistä. Haritonov, Slutski ja Davankov saivat vastaavasti 4,76, 5,02 ja 8,38 prosenttia äänistä.
— Karjalassa Putinin puolesta äänesti 232 462 henkilöä. Hänen kannatusprosenttinsa eli 79,53 on todisteena tämän ehdokkaan yhteisestä kannatuksesta koko tasavallassa. Siten äänet jakautuivat Karjalan piireissä suunnilleen samoin pienellä erolla, kertoi maanantaina Karjalan vaalilautakunnan puheenjohtaja Aleksei Bahilin lehdistötilaisuudessa, jossa esitteltiin alustavat vaalitulokset tasavallassa.
Bahilinin mukaan näissä vaaleissa Putin sai Karjalassa 16 000 ääntä enemmän kuin edellisissä vaaleissa vuonna 2018. Äänestäjien määrä tasavallassa väheni samalla melkein 30 000 henkilöllä.
Vaalien äänestysprosentti Venäjällä ylitti 77 prosenttia. Se on Venäjän presidentinvaalien historian ennätysmäärä. Karjalassa vaaleihin osallistui hieman yli 60 prosenttia äänestäjistä eli 293 271 henkilöä. Se on Venäjän alueittain alhaisimpia lukuja.
— On todettava, että äänestysprosentti presidentinvaaleissa Karjalassa kasvoi edellisiin presidentinvaaleihin verrattuna. Vuonna 2018 tasavallassa äänesti 57,2 prosenttia äänestäjistä, kommentoi Karjalan päämies Artur Parfentšikov VKontakte-tilillään.
Karjalan vaalilautakunnan mukaan suurin äänestysprosentti oli Kalevalan piirissä eli 65,6 prosenttia. Hyvä äänestysprosentti oli myös kahdessa muussa niin sanotussa kansallisessa piirissä eli Prääsän ja Aunuksen piireissä.
— Kalevalan, Prääsän ja Aunuksen piirit ovat perinteisesti aktiivisia vaaleissa, toteaa Bahilin Karjalan vaalilautakunnan tiedotteessa.
Vaalien aikana Karjalassa toimi 464 äänestyspaikkaa. Äänestäjillä oli mahdollisuus äänestää muutamassa terveys- ja sosiaalialan laitoksessa. Ne, jotka eivät voineet käydä äänestyspaikalla terveyssyistä tai muusta pätevästä syystä, saivat äänestää kotona.
Karjala oli yksi 29 Venäjän alueesta, joilla pidettiin myös sähköinen äänestys.
— Kello 19:ään mennessä 17. maaliskuuta sähköiseen äänestykseen osallistui 41 572 äänestäjää eli lähes 98 prosenttia ilmoittautuneista. Se on periaatteessa hyvä tulos, vaikka tämä luku olisi voinut olla korkeampi, kirjoitti Karjalan tunnettu politologi Anatoli Tsygankov VKontakte-tilillään.
Vaalikampanja oli hyvin julkinen. Karjalassa noin 1 500 kotimaista ja ulkomaista tarkkailijaa seurasi äänestystä ja ääntenlaskentaa. Lisäksi Karjalan kansalaiskamarin yhteydessä toimi kansalaisseurantakeskus, jossa asiantuntijat saivat seurata äänestyspaikkoja reaaliajassa. Videovalvonta oli 427 äänestyspaikalla.
— Kaikkina vaalipäivinä ei ollut välikohtauksia. Tarkkailijat eivät havainneet rikkomuksia. Vakavia huomautuksia ei saatu. Se kertoo siitä, että vaalit pidettiin lain mukaan, sanoi kansalaisseurantakeskuksen johtaja Aleksei Taibakov Respublika-uutistoimistolle.
