Sie, kus kondiet huaveillah
Dizainu Karjalas. Kuibo se kehityi
Kul'tuuruperindö: Rubčoilas on uuttu rikkahuttu
Marjaferma rakennetah Mujejärven piirissä
Niveldykseh Čalnah!
Karjal suau miljardoi kehitysprogrammah
Karjalan kuuši piirie voittajien luvušša
Karjalan elokuvaliitto šai šuuren grantin
Ruskeala Symphony -festivuali pietäh yhtes päiväs
Šotilahan muamolla omissettu muistopačaš
НОВОСТИ
Статьи
Peše pois še, mi peittäy kauhenutta
Piiteriläiset Aleksei Šiškin ta Maksim Kos’min ollah bloggerit-kotišeutututkijat  šekä karelianismin ta Piiterin portahikkojen ihailijat. Še...
Kaikis kallehin – ilmai annettu
Gu lienne luoja luonnuh luonnon da ristikanzan sen ozannu – sit luonnos pidäs olla kai ristikanzan elokseh niškoi. Mugai elettih ennevanhas kai rahvah...
Pyhien Henkien šuojašša
Heinäkuušša kalevalalaini Tatjana Pavlovna Semečkina täytti 70 vuotta. Monet kalevalalaiset tunnetah tätä poikkoita naista. Hänen kirjuttamie kirjutuk...
Karjalan kielen kohtalo Tverin mualla
1800-luvulla Venäjän pruavoslavnoin kirikön toiminnalla oli tärkie merkityš karjalan kielen kehitykšellä. Kirjakielen pohjana oli kirillini kirjaimikk...
Hyviä mieldy suat žiivatoin keskes
Zaozerje-kyläs täl keviäl rubei ruadamah kontaktuzooparku, kus voibi kaččuo, syöttiä da silittiä kodižiivattoi da kodilinduloi.
Juo horšmačäijyö ta ole terveh!
Vuokkiniemi on karjalaisien perintehien lipaš. Rikeneh kyläššä pietäh erilaisie toimenpitoja ta muasteri-oppija kylän eläjillä ta vierahilla. Šamoin š...
Ylöin Rin’oi: “Ole rohkei – pagize karjalakse!”
Suomes, Savonlinnas eläi Riina Ylönen kuuli enzimäzet karjalazet sanat lapseššu. Häi pagizou karjalakse kois, oman poijan kel da ruadau sotsiualizes m...
Iivanankylys opi lembie nostua
Karjalas pravoslavnoin kalenduaran mugah 7. päivy heinykuudu on Iivananpäivy. Uskottih, gu tämän päivän jälles vezi järvilöis lämbiey da voibi kezoile...
Oma Mua -lehti: istorijan 30 vuotta
Kešäkuun 8. päivänä Karjalan tašavalta juhli oman peruštamisen 100 vuotta. Šamana päivänä Oma Mua -lehti vietti 30-vuotispäivän.
Karjalas ruvettih kazvattamah juomoidu
Šuojun kylän Sosunkevičien pereh jatkau omua ruaduo. Laitoksen nimi jo lähiaigua suau patentan. Tänävuon fermeroil kazvajien ouvešsiloin da muarjoin j...
Vienan Karjalan ainutluatuset matat muanitetah
Karjalaisen kulttuurin Viena-šeuran jäšenien matat kaunista kešäistä Karjalua myöten jatutah. Tällä kertua hyö kerrotah muisselmie matašta Vuonnisen k...
“Oma Mua” – tozi rahvahan lehti
Oma Mua -lehten enzimäine noumeru piäzi ilmah Karjalan ruadokommuunan 70-vuozipäivänny – 8. kezäkuudu 1990. Milbo eläy ainovo karjalankieline lehti tä...
Pakaja karjalakši lapšillaš
Karjalan kieli mukautuu lapšipereheššä nykyajan elämäh. Olga Karlovan šuurekši ilokši hänen pereheššä kašvau kakšikielini lapši. Jo nellättä vuotta ki...
Uudizii Nuožarven kyläkunnas
Tänävuon Nuožarven kyläkunnan Alovehellizat Yhteiskunnallizet Ičehalličukset todevutetah kerras kolme projektua. Mih pietäh tazavallan kukkaros suavut...
Kyläläisien hommat ollah šamanmoiset
Talouštyöt, meččä, heinänniitto, kylyvaštojen lat’t’uamini, talvella taistelu lumen kera – kylämiehien hommat ollah šamanmoiset. Ka šitä riittäy, jott...
Ondarveläzet puolistetah Unusjärvie
Mujejärven piirin Ondarven eläjät ollah vastah torpankazvatuslaitoksen avuandua Unusjärvel. Ainavoluaduine ylen puhtas järvi, kus on ylen suurdu riäpö...
Risto Salmela: Pagizen oman poijan ker karjalakse
Myö puaksuh kuulemmo da pagizemmo sih näh, kui nygöi karjalan kieldy elvytetäh da kehitetäh. Toiči nägövih nostah kyzymykset: mi olis se paras &n...
Hyväs kohtas hyväs mieles
Suojärven piirin Veškelyksen kyläs eläy äijy aktivistua, kuduat ruatah oman kylän hyväkse. Aktivistoin joukos ongi Nina Kokkareva, kudai eläy Veškelyk...
Tervehys on kuldua kallehembi
Tänävuon heinykuun 30. päivänny Petroskoin kiirehellizen mediekkuavun stansiele täydyy 90 vuottu. Vuozipäiviä vaste pagizutimmo Vera Potapovua, kudai ...
Petroskois eläy vedehine
Taričemmo lugiettavakse pienen tekstazen lyydin piämurdehen Hal’därven murdehel. Mennyt vuozisuan puolivälis akadiemiekku Pertti Virtaranta kirjutti s...
Laura Hirvonen: Karjalan kieli pädöy nygözeh aigah
Laura Hirvonen on niilöi nuorii Suomen karjalazii, kuduat kirjutetah Instagramas da Facebookas karjalakse. Häi kuuluu Karjalazet Nuoret Suomes – Karja...
Teijän huogavundu – meijän ruado
Svetlana Tujunen ruadau turizmualal enämbi 22 vuottu. Hänen mieles, Karjalas pidäy kehittiä etnoturizmua, ga sih niškoi pidäy ruadua yhtes eri aloin s...
Martsial’noih vuotetah matkustajii
Martsial’noi tervehyönhoidolu terväh avavuu niilöih niškoi, ket tahtotah parandua omua tervehytty da on jo avvoi niilöile, kel on himuo tiijustamah se...
Karjalan vanhin kirjapaino pal’l’aštau šalojah
Još šie ečit uušie löytöjä ta et varaja čuuruteitä, niin voit rohkiešti matkuštua Karjalua pitin levittäen omua tietoalua. Esitän teilä ainutluatuista...
Mimmosie tarinoja šäilyttäy kivi?
Tänä kešänä myö voimma uuvveštah nähä, jotta Karjala on hyvin kaunis mua. Šiinä on äijän luonnon rikkahukšie, kumpasien luvušša meččien ta järvien lis...
Tuomo Kondie: “Suomeh pidäy suaja karjalan kielizakon”
Ravien  nuorižon käzis on karjalan kielen da karjalazen kul’tuuran tulii aigu. Karjalazet nuoret Suomes -yhtistyksen paginanvedäi Tuomo Kond...
Hieru vai kylä?
Karjalan kielen livvin murdehes kyliä sanotah vie hierukse. Priäžän piiris ollah kylät, Anuksen čupul – hierut. Ollahgo nämmä kaksi sanua sinounimat v...
Oletgo Sinä karjalaine?
Karjalan Kielen Kodi on piästänyh ilmah kniigazen “peril olemattomih” karjalazih nähte nimel “Oletgo karjalaine? Karel’skaja privivka”. Koin ruadai Na...
Karjalan kieli – digitalikielekse
Elävy kieli on se, kudai pujoittuu nygypäiväh da sen tehnolougieloih. Ku verdailla muailman suavutuksii täl alal, karjalan kieli on hyvin jällel kaiki...
Omamualazet. Aleksandr Volkov
“Oman Muan” abuniekkua – kolmeskymmenes vuvves oli ylen äijy. Karjalazen ”Oman Muan” luajinduhäi nikonzu ei olluh vaiku lehten toimittajien ruavonnu. ...

“Oma Mua”, yhteiskunnalline poliittine karjalankieline lehti on perustettu vuvvennu 1990 yhteiskunnallizien liittoloin kehitykses. Se ilmestyy kerran nedälis nellänpiän. “Oman Muan” haldivoiččijat ollah Karjalan tazavallan hallitus, Karjalan Zakonoinhyväksyndykerähmö da Karjalan Rahvahan Liitto.

Vuodessah 2000 “Omas Muas” painettih livvin- dai vienankarjalazii kirjutuksii. Vuvves 2000 algajen varzinkarjalazet suadih oma lehti – “Vienan Karjala”.

Paiči lehten perusfunktsiedu – olla tiijon lähtenny, “Omal Mual” on yhteiskunnallis-opastukselline rouli. Sen pahuos, ku karjala hätken aigua ei kehitynnyh, oli kiellos, karjalan kieles ei tävvy, sanommo, yhteiskunnallis-poliittisty sanastuo. Kaikil Oma Mua –lehtes ruadajat toimittajil on kielelline opastus da hyö toiči iče keksitäh uuzii sanoi.

НАМ 30 ЛЕТ
НАМ 30 ЛЕТ
НА ВСЕХ НАРЕЧИЯХ КАРЕЛЬСКОГО ЯЗЫКА
НА ВСЕХ НАРЕЧИЯХ КАРЕЛЬСКОГО ЯЗЫКА
БОЛЕЕ 3000 ЧИТАТЕЛЕЙ
БОЛЕЕ 3000 ЧИТАТЕЛЕЙ
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль