Tučinan pert’. Suren voinan znamasine sija

30.07.2020
75-voččeks Vägestusen päiväks Šoutjärven muzejan radnikad tegiba ozutelusen, mitte starinoičeb voinan jügedan aigan polhe vepsän mal.
Tučinan pert’ om znamasine sija, mitte pidab udessündutada da möst avaita. Darja Švecova
Tučinan pert’ om znamasine sija, mitte pidab udessündutada da möst avaita. Darja Švecova

Šoutjärven muzejas avaitihe uz’ ozuteluz. Sigä voib nähta fotokuvid, kartoid da dokumentoid, miččed ozutaba partizanoiden radod Suren Kodimaižen voinan aigal vepsän mal. Muzejan radnikad kucuba rahvast kacmaha ut ozutelust da samha uzid tedoid ičeze man istorijan polhe.

Täl vodel Venämal praznuitas 75-vozne päiv Suren voinan lopuspäi. Sikš muzejan radnikad pätiba tehta ozutelusen da starinoita voinan jügedan aigan polhe vepsän mal. Ozutelusen nimi om ”Tučinan pert’. Suren voinan znamasine sija”. Fotod, kartad da dokumentad starinoičeba partizanoiden radon polhe Tučinan pertiš.

– Nece pert’ oli se sija, kus old’he partizanad i sur’ abu tuli neciš azjaspäi. Pert’ seižui Mägel. I ezmäine ozuteluz oli tehtud siš der’ounas, sel’genzoitab Šoutjärven vepsän rahvahan etnografižen muzejan pämez’ Natalja Anhimova.

Möhemba Tučinan pert’ todihe Šoutjärvehe da letihe udeks muzejan rindale. Neciš pertiš äi vozid vedetihe ekskursijoid, starinoitihe, kut partizanad peitihe Tučinan pertiš vepsän mal, mitte siloi oli suomalaižiden valdas. Partizanoile ozastui kerata kaik tarbhaižed tedod da lähtta posadaspäi. Necen istorijan tedab kaikutte tägälaine eläi. Muzejaha kaiken tuleskeliba školan openikad da voinan veteranad. Äi vozid tagaze ajeli tänna Sil’va Paaso-ki, kudamb oli voinan aigan partizanoiden keskes.

– Nece pert’ om mugoitte znamasine, mise hän kaičeb Suren voinan istorijad ühtes polespäi, a toižes polespäi se om znamasine sil, mise Mel’kinan pert om sur’, mugoitte čoma pert, no meil ved old’he völ pened pertid i se om mugoitte. Läz kümned vot nece pert’ om soubas. I sigä mö voim vaise kaita meiden muzejan kalud. No mända sihe mö em voigoi, sanub Natalja Anhimova.

Ozutelusen tegijad toivoba kingitada rahvahan homaičust Tučinan pert’he. Se om znamasine sija, mitte pidab udessündutada da möst avaita.

 – Minä nadeimoi, miše meiden Karjalan mal oma mehed, ked abutaze tehta kaik, mise nece pert’ eläbzoitta, mise tehta restavracijan, mise necen voinan istorijan muzei voiži rata, ližadab Natalja Anhimova. 

ПОХОЖИЕ НОВОСТИ
karjalan sanomat
Karjalan mieskuoro voitti kaksi miljoonaa ruplaa
Karjalan mieskuoro voitti Venäjän amatööriyhtyeiden kilpailun. Kuoro valittiin parhaaksi Venäjän 58 kuorosta.
karjalan sanomat
Lukuvuosi: Milloin offline voi muuttua onlineksi?
Huhtikuun 2020 alussa Karjalan koulut siirtyivät etäopetukseen, josta tuli haaste monille opettajille, vanhemmille ja oppilaille. Missä tilanteessa lähiopetus voi taas muuttua etäopetukseksi?
karjalan sanomat
Jakuts-aluksen kopio saapui Kižin saarelle
Vain elokuussa Kižin saaren vieraat voivat nähdä purje- ja soutualuksen, joka on Suuren pohjoisen tutkimusmatkan aluksen jäljennös.
kodima
Uz’ jaugmäčtandreh Šoutjärves
Šoutjärves tehtihe uz’ jaugmäčtandreh. Se om avaitud kaikile tahtnikoile, ken tahtoiži pidäda miččid-se sportčasuid.
karjalan sanomat
Lastenelokuvaa kuvattiin Karjalassa
Yläluokkalaisille suunnattu filmi kertoo ympäristöstä ja vastuusta kotiseudustaan. Siinä on mukana Karjalan 50 koululaista ja ammattinäyttelijöitä.
Oma Mua
Opastunduvuozi algavuu endizeh tabah
Karjalan opastundulaitoksil valmistutah uudeh opastunduvuodeh. Opastunduvuozi kačotah järjestiä tavallizes muvvos.
karjalan sanomat
Seulontatutkimukset taas saatavilla
1. elokuuta alkaen Karjalan asukkaat voivat taas saada lähetettä seulontatutkimuksiin koronatauon jälkeen. Tutkimus on maksuton.
karjalan sanomat
Ratsastushalli suunnitteilla Lahdenpohjaan
Lahdenpihjan hevosklubin johtaja aikoo rakentaa klubin alueelle ratsastushallin. Halli mahdollistaa ratsastustunnit sääolosuhteista huolimatta.
kodima
Uz’ openduzvoz’ – offline vai online?
Karjalan openduzorganizacijoiš jatktas vaumitas udehe openduzvodehe. Planoiden mödhe openduzvoz’ zavodiše normaližes formas.
karjalan sanomat
Bussilipusta voi maksaa kortilla tai älypuhelimella
1. elokuuta alkaen Petroskoin kaupungin busseissa lipun voi maksaa pankkikortilla tai älypuhelimella. Ensimmäisessä vaiheessa hankkeeseen osallistuu 15 reitillä liikennöivät bussit.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль