Karjalan Kielen Kodi yhtistäy eri kohtis eläjii karjalazii
Korona-pandemii on jygei aigu meile kaikile. Ylen pahas mieles olemmo Karjalan Kielen Kois, ku pidi salvata Kodi da kielipezä. Lapset nygöi ollah karjalan kielettäh sygyzyssäh da se on liijan pitky aigu, kielinero ei kehity.
Yksikai, ei ole nenga paha, ku on hyviägi. Rubeimmo reknailemah, midä voizimmo ruadua internetači loittuopäi, eččimäh uuzii mahtoloi da ideilöi.
Karjalan Kielen Kois meil on hyvii spetsialistoi, kudamat enne piettih luvendoloi KKK:s, ga net luvendot oldih vaiku niilöile, ket voidih tulla Kodih.
Antonovan Natalja pidi nelli luvenduo internetači sulakuus da oraskuus. Tiemannu oli “Opastammo lapsii karjalan kieleh”. Se oli enzimäine kerdu histouries, konzu pedagougizih dieloloih opastettih karjalan kielel. Kursal oli läs 40 hengie Karjalan eri kohtis da Suomespäi. Kursoin enzimäine luvendo on jo internetas, nygöi sidä voijah kaččuo toizetgi. Dostalit kolme luvenduo sežo panemmo internetah. Karjalan Kielen Kodi avai oman samannimizen Youtube-kanualan, kunne sijoitammo kai omat videot.
Nina Barmina jatkau karjalan kielen opastandua loittuopäi da zavodi karjalan kielen kursat Ilomantsin rahvahanopiston opastujile. Kursoil on kymmene hengie. Eriže Nina pidi vie Kirjaimikko-kursan, segi oli mieldy myöte opastujile.
Jelena Ruppijeva 25. oraskuudu pidi karjalankielizen luvendon karjalan kielen uuzis sanois. Luvendos oli 20 hengie Karjalas da Suomespäi. Karjalan kieli kehittyy kaiken aigua da kieliruavos on hyvä tiediä, mittumii uuzii sanoi on tulluh kieleh. Jelena on pidänyh aijembigi kursoi Karjalan Kielen Kois, da nygöi internetači saimmo suuremban joukon opastumah.
Mih olemmo opastunnuh kahten kuun aigah? Loittuopäi opastandua olis hyvä kehittiä korona-aijan jällesgi sendäh ku rahvahal on himuo tulla kursoile da nenga voimmo yhtistiä eri kohtis da mualois eläjii karjalazii.
Kuun peräs Ol’ga Karlova pidäy karjalan kielen vienan murdehen kursan. Ilmoittuakseh kursah suau karjalan kielen kodin Vkontakte-sivul da saital.
Ylen suuri nälgy rahvahal on karjalankielizile kursoile. Kai piettävät kursat ollah karjalankielizet, jo luvendon kuundelendu kehittäy karjalan kielen neruo. Karjalankielizele kursale voijah tulla karjalankielizet hos kuspäi, kieli yhtistäy rahvastu. Tahtommo kehittiä oman kielipezän ruadajien da toizien karjalan kielen opastajien da lapsienkaččojien kielineruo. Hyvä kielinero kyzyy alallistu opastundua, kursoittah ei rodei hyviä opastajua. Ylen äijäl tahtozimmo ruaduo yhtes toizien kel opastundudielolois da kehittiä omua iččie.
Kursoil on äijy nuordu opastujua, Suomespäi toiči on enämbi, migu Karjalaspäi. Se andau hyviä mieldy, kieli on mieldykiinnittäi da nuoret tahtotah opastuo ezi-ižien kieleh.
Igä elä – igä opastu, muga ruammogi. Hos emmo voi vastavuom ga uvvet tehnolougiet annetah meile mahtuo opastuo da vastavuo hos rajat ollah kiini da ei sua ajella gostih ni omal mual.
