Kodi, meččy, kyly, ruis, kakra ja paljon muita karjalankielisiä sanoja voi kuulla Karjalan tasavallan näyttelytiloissa Moskovan Venäjä-messuilla torstaina 18. huhtikuuta.
— Ohjelmassamme on neljä esitystä. Kerron kustantamon toiminnasta ja kustantamon julkaisemista suomen-, karjalan- ja vepsänkielisistä sanoma- ja aikakauslehdistä, Periodika-kustantamon pääjohtaja Natalja Sinitskaja sanoo.
Karjalankielisen Oma Mua -sanomalehden työntekijät pitävät karjalaisen kulttuurin työpajoja, joissa vieraat kuulevat ja voivat oppia ulkoa tärkeitä karjalankielisiä sanoja. Karjalan tiedekeskuksen kielen, kirjallisuuden ja historian tutkimuslaitoksen tutkija ja Oma Mua -lehden avustaja Valentina Mironova esittelee muutaman venäjänkielisen kirjan, jotka ilmestyivät kustantamolta viime vuosina. Ne ovat esimerkiksi Aleksandra Ljubarskajan lapsille tekemän Kalevala-eepoksen mukaelman uusintapainos sekä venäläisistä eli myyttisistä sankareista lapsille kertova Obonežjen bylinoita -kirja. Yleisölle esitellään myös karjalaisten runojen mukaelmana lapsille tarkoitetut Runosadut sekä karjalan ja venäjän kielellä painettu Pedri, kuulužu kuningas -kirja.
— Näiden kirjojen laatimiseen osallistui Karjalan kielen, kirjallisuuden ja historian tutkimuslaitoksen tutkijoita, Mironova esittää.
Oma Mua -lehden työntekijä, aunuksenkarjalainen Margarita Kemppainen tuntee karjalaista kulttuuria oikein hyvin. Hän tutustuttaa aina mielellään karjalaisiin perinteisiin ja kulttuuriin Karjalan asukkaita ja vieraita työpajoissaan.
Moskovan-matkalle Kemppainen ottaa mukaansa 11. ja 18.vuosisadalla käytössä olleiden miehen ja naisen kansanpukujen kopioita sekä yhden nuken omaperäisestä nukkekokoelmastaan. Nuken lisäksi hän laittaa matkalaukkuunsa myös sen aunuksen- ja vienankarjalaisten kansanpukujen ja asusteiden pieniä kopioita.
— Kun Valentina Mironova kertoo ajoista, jolloin esitettiin runolauluja, pyydän messuvieraita koettamaan näitä pukuja, Kemppainen paljastaa.
Hän kertoo yleisölle myös siitä, missä tapauksissa ja millä tavalla karjalaiset naiset käyttivät huivia päähineenä.
— Näytän vieraille, miten nainen sitoi huivin, kun kävi metsässä ja heinätöissä sekä kun laittoi ruokaa kotona ja palasi saunan jälkeen. Työpajassa voi saada tietää, mitä karjalankieliset sanat kodi, kyly, meččy, časoun ja heiny tarkoittavat, Kemppainen lisää.
Oma Mua -lehden varapäätoimittaja Maria Remšujeva näyttää lapsille, miltä nukke tuntuu karjalaisissa ja vepsäläisessä kansanpuvuissa. Tietysti lapsillakin on aikaa vaihtaa nuken puku toiseen.
— Nimeni on karjalaksi Maikki. Esityksessä yritän sanoa kaikille halukkaille, miten heidän nimensä ovat karjalan kielellä, Remšujeva hymyilee.
Toimittaja ottaa mukaansa matkalle Karjalassa kasvavien jyvien, viljojen ja jauhojen lajien kokoelman. Messuilla vieraiden täytyy arvata, mitkä jyvät ovat pienissä laatikoissa, ja mitä viljoja ja jauhoja niistä voi tuottaa. Sanoja kuulee taas karjalaksi.
— Kaikki jyvät, joista mainitsen, kasvavat hyvin myös Karjalan pohjoisosassa, Remšujeva sanoo.
Periodikan pääjohtaja Sinitskaja odottaa, että Venäjä-messuilla esiteltävät lehdet ja kirjat auttavat kustantamoa löytämään uusia asiakkaita.
— Karjalaa, suomea tai vepsää osaavat venäläiset asuvat eri puolilla maatamme, pääjohtaja sanoo.
Hän painottaa, että Venäjä-messuilla Periodika-kustantamon päätarkoitus on herättää Venäjän alueilla asuvissa asukkaissa kiinnostusta Karjalan tasavaltaa kohtaan.
— Haluamme esittää kustantamon kirjojen kautta sitä, että Karjala on omaperäinen alue. Siinä on säilynyt hyvin muinaisten venäläisten bylinoja ja muinaisten karjalaisten runoja, Sinitskaja korostaa.
Pääjohtaja on ylpeä, että Periodikan kirjat ovat esillä messuilla.