Petroskoissa esitettih etno-opaššukšen parahie praktiikkoja
Karjalan opaššukšen kehityšinstituutissa vietettih Karjalan etnomuailma: etnokulttuuriopaššukšen parahie praktiikkoja, mallija, brändijä, projektija -konferenšši.
Karjalan opaššukšen kehityšinstituutin 85-vuotisjuhlan vuotena pietty tiijollis-käytännöllini konferenšši keräsi opaštajie, etnologija, kielentutkijie, kulttuurienvälisen viessinnän alan spesialistija, kanšalaisjärještöjen etuštajie ta lehtimiehie Karjalan eri piirilöistä, Tverin alovehelta ta Mordovijan tašavallašta. Kaikkieh tilaisuoh ošallistu 82 spesialistie.
– Venäjällä yleisopaššukšen standartit on valmissettu ottuan huomijoh alovehien kanšallisie, kulttuurisie ta muita erikoisukšie. Myö elämmä monikanšallisešša Karjalašša ta ymmärrämmä, jotta opaššušprosessin yhtevyön lisäkši on omaperäisyš, monipuolisuš ta kieliaspektija, kumpasie pitäy kannattua. Lapšet aletah opaštua karjalua, vepšyä ta šuomie päiväkojissa ta jatetah kouluissa ta lisäopaššušlaitokšissa. Opaššukšen kehityšinstituutin spesialitien ponnissukšien anšijošta valmissetah nykyaikasie opaššuš- ta metodiikkakompleksija. Šamoin opaštajie autetah kanšalaisjärještöjen spesialistit, Karjalan tietokeškukšen ruatajat, kanšalliskielisien joukkoviestimien ruatajat. Näin yhteisruavošša voipi piäššä hyväh tulokšeh, šano Karjalan tašavallan opaššuš- ta urheiluvaraministeri Natalja Volkova konferenššin avajaisissa.
Tänä vuotena perintehellini konferenšši vietettih yheššä ei-kaupallisen Standart-järješšön kera. Plenarikokoukšen alušša järješšön johtaja ta Karjalan opaššukšen kehityšinstituutin vararehtori Jelena Šumilova esitti “Standartin” uuvven Karjalan kantakanšojen perintehien perijät -projektin.
– Venäjällä jo monta vuotta pietäh kanšankulttuurin lapšien Perintehien perijät -festivalie. Meijän projektin anšijošta Karjala liittyy šiih enši vuotena ta järještäy oman Karjalan kantakanšojen perintehien perijät- festivalin. Tilaisuš auttau löytyä niitä lapšie, ket ruvetah ošallistumah yleisvenäläiseh festivalih, šekä popularisoija parahie etno-opaššušpraktiikkoja. Enšimmäiseššä vaihiešša ošallistujat kerrotah ičeštä, omašta luovašta kollektiivista tahi opaššušlaitokšešta videošša, a enši vaihiešša näytetäh omie šuavutukšie. Projektin kannatti Karjalan tašavallan piämiehen granttišiätijö, kerto Jelena Gennadjevna.
Karjalan tietokeškukšen Kielen, kirjallisuon ta istorijan instituutin vanhempi tietoruataja Valentina Mironova tuttavuššutti ošallistujie Instituutin šähkö- ta tietoresurssiloih, kumpasie voipi käyttyä opaššušprosessissa. Tutkija mainičči Iänityšarhiivan saitin, Kielen, kirjallisuon ta istorijan instituutin painokšet -šivun, Karjalan starinankertojat -saitin. Resurssien rikaš šisältö kiinittäy opaštajien ta opaštujien mieltä.
Šaman instituutin nuorempi tietoruataja Natalja Pellinen kerto vepšän ta karjalan pakinan nauhotušmarafonista.
A Karjalan tašavallan kanšallisen arhiivan ruataja Jekaterina Jevsejeva esitti laitokšen šähköresurssija.
– Arviihan šähköresurssiloih kuulutah laitokšen saitti ta šen VK-šivu. Saitilla on tietoja arhiivašta ta šen toiminnašta, eri kirjutukšie, materialija Venäjällä ilmotettujen vuosien rajoissa ta virtualisie näyttelyjä. Kaikkien virtualisien näyttelyjen materialit ollah šuatavissa, šano Jekaterina Vladimirovna.
Kižin musejon ruataja Ol’ga Žarinova kerto, mitein musejon kokomukšet autetah opaštuo perintehellistä kulttuurie.
Konferenššin kolmešša sektijošša käsiteltih kouluopaššušta, esikouluopaššušta ta Miun Karjala -oppiainehen opaštamista.
Tverin alovehella eläy äijän karjalaisie ta kieli šäilyy. Kašvaja šukupolvi omakšuu omua kieltä piäasiešša pakinaklubien ta koulukerhojen anšijošta. Šiitä kerto Kouluopaššuš-sektijon ošallistuja, Tverin valtijonyliopiston ruataja L’udmila Gromova.
– Pakinaklubit toimitah etupiäššä kirjaštojen tiloissa Tverissä ta Tverin alovehen piirilöissä. Niih tulou aikuhisie, koululaisie vanhempien tahi ämmöjen ta ukkojen kera. Eri piirilöissä on kantelistien yhtyvehie, tanššikollektiivija. Lihoslavlin piirissä on kolme etnotaluo ta Karjalaisen kulttuurin talot. Innokkahat ihmiset elvytetäh karjalaista kulttuurie omissa šukutaloissa tahi rakennetah uušie taloja karjalaisešša tyylissä. Niissä taloissa pietäh opaššuštoimintua. Kouluissa toimitah kerhot, missä opaššetah kieltä ta käsityöammattija. Vikana on še, jotta kieltä ei enyä opaššuta jatkuvašti ta šiännöllisešti. Niin opaššušsistemi ei tuota kielen pakasijie, a perehissä kieltä ei enyä välitetä. Šentäh tänä vuotena Tverin karjalaisien kanšallis-kulttuurini autonomija alko Karjalan kieli – lapšilla -projektin toteuttamista. Šen tehtävänä on yhistyä kanšalaisjärještöjä ta turistiyritykšie, jotta koulukerhojen kašvatit käytäis etnotaloissa ta ošallissuttais eri festivaliloih, pruasniekkoih, kerto L’udmila Georgijevna.
Sektijoh tulluot Karjalan eri opaššušlaitokšien ruatajat kerrottih omašta toiminnašta, kumpani auttau kanšallisien kielien ta kulttuurien eistämista šekä vietettih muasteri-oppija. Šamoin ošallistujat kiinitettih huomijuo šemmosih proplemoih kuin kanšallisien oppituntien pienenijä miärä. Mahollisie ratkaisuja šuunnitellah käsitella šeuruavissa tilaisukšissa.
Konferenššin järještäjänä oli Karjalan opaššukšen kehityšinstituutti.
