Ol’ga Bondarevan kaunis Karjala
Kuvis ollah karjalazet puuhizet koit, Karjalan järvet, mečät, linnut da zvierit, marjat da kukat. Yhtes kuvas taivas on kui särrinsuomukses, kui järvivezi päivypastozel päiväl. Ol’gan kuvat ollah ylen karjalazet, net kerras eroitat toizis.
– Iče olen kazvanuh kyläs, Karjalas, kai tämä on mieldy myö. Ylen äijäl suvaičen Karjalua, omua piendy kodirandua. Ylen äijäl suvaičen sanella kaččojile, ket ei olla Karjalaspäi, mittuine čoma on meijän randu da mustoittua Karjalas eläjile, kui meil on kaunis, sanou Ol’ga.
Ol’ga on roinnuhes da kazvanuh Vieljärves Uččijevan perehes. Ol’a jo pienete suvaičči piirustua. Tytöl puaksuh käis oli piirdin libo mualin. Enimäl häi suvaičči mualata guašil da vezimualoil. Puaksumbah kaikkie jo silloi Ol’ga piirusti ymbäristökuvii da omua kodikyliä Vieljärvie da Keskoijärvie, kus vietti kai kezät.
Kazvahuu Ol’ga opastui ammattitaidokuvailijakse, häi loppi pedagouguyliopiston dizainan ozaston. Vuvven mendyy tuli himo piirustua. Häi tuaste otti kädeh mualimen, ga nygöi valličči jo akriilumualat da dekoratiivizen käytändöllizen taijon.
– Konzu rubein piirustamah, ajattelin, mittumannu minä piirustazin Karjalan? Ellendin, ku se roih stilizacii, kebjendetyt kuvat da kirjat, ga kudamat voibi tundie. Tiettäväine, ymbäristökuvat, kus on karjalazet koit, karjalazen, Puudogan da Oniegujärventagazen kirjondan kirjat sego käytän ruadolois kuldukirjondan kirjoi. Täs on yhtistetty kaikkie, sanelou Ol’ga omua stiilii.
Sendäh Ol’gan ruadolois ei kuvastu tovelline elos, Karjala täs on kui suarnumua. Hos Ol’ga on tehnolougien opastai, ga ruadopaikkua hedi pedagouguyliopiston loppiettuu školas ei löydynyh. Ruadua pidi toizis kohtis, ga yhtelläh häi jälgimäi rubei opastamah lapsii da ruavahii da suamah eluo taidokuvailijannu. Hänen master-kluassoih Petroskoin tevolližusgallereih rakkahal kävväh rahvas, lapset dai ruavahat.
– Myö jo ammui kävymmö opastumah Ol’galluo. Hänel on ylen mieldykiinittäi piirustustaba. Dai ristikanzu häi on ylen hyvä. Myö tiä opastummo äijäh. Da suammo äijän hyviä mieldy. Enzikse voimmo istuo rauhas omis ajatuksis, ozuttua omii tundoloi kuvis. Nikel ei ole yhtemostu kuvua, jogahizel roihes oma. Kai kuvat ollah erilazet. Niis kuvastuu piirustajan ristikanzan mieliala da kundo. Sendäh kaikin ollah ylen hyväs mieles, sanou alalline master-kluassoih käyjy Irina Petrova.
Master-kluasois opastujat piirustetah konzugo karjalazii kylii da luonduo, konzugo zvierilöi da linduloi. Kačotah Ol’gan mittumuatahto kuvua da sen mugah luajitah omua. Ol’gal mieldy myö on opastajan ruado, häi maltau nevvuo da opastua sidä, midä iče on rakas ruadamah:
– Ylbeilen jogahistu, ken tuli master-kluassah piirustamah. Minul se on sežo ylen tärgei, ku minun taido eläy ielleh toizien ristittyzien ruadolois.
Ol’ga Bondareva kuuluu Karjalan taidokuvailijoin taidoliittoh. Häi on pidänyh kaheksa omua ozutteluu da yhtyi joukko-ozutteluloihgi. Yksi niis – “Karjalazet eeppizet pajot” – piettih hänen omas kyläs Vieljärves. Sih niškoi Ol’ga luadi čomazet kahteh karjalazeh eeppizeh pajoh. Parahite nygöi hänen tevoksii suau nähtä Karjalan biennalis Petroskoil. Niis tuaste on meijän kaunis Karjala. Iellehpäi Ol’ga tahtos suaha oman stuudien, kus vois rauhas ruadua da vastata rahvastu, ozuttua heile omii ruadoloi. Uskommo, ku tämä toivomus täyttyy.
