Black Spaiders: breakdance-tanšši koštamukšittain

Black Spaiders: breakdance-tanšši koštamukšittain

Aleksandra Lesonen
06.02.2024
Koštamukšelaini Viktor Polin’ kerto muisselmieh omašta Black Spaiders -ryhmäštä. Vuosina 1991–1993 nuoret prihat harjoteltih breakdance-tanššie täššä ryhmäššä nuorešša kaupunkissa.
Tanššit loppuh rakentamattomašša uimahallissa. Kuva: Viktor Polin’in arhiiva
Tanššit loppuh rakentamattomašša uimahallissa. Kuva: Viktor Polin’in arhiiva

Koštamukšelaini Viktor Polin’, kumpani nyt eläy Moskovašša, kerto muisselmieh omašta Black Spaiders -ryhmäštä. Vuosina 1991–1993 nuoret prihat harjoteltih breakdance-tanššie täššä ryhmäššä nuorešša kaupunkissa. Šamoin Viktor kerto mitein tämä šuosittu tanššityyli šynty Koštamukšešša ta mitein šiih vaikutti Karen Šahnazarovin Kurjer-filmi. 

Viktor alotti kertomuštah tanššityylin istorijašta. Neuvoštoliitošša še ilmešty noin 1984–1985 vuosina. Enšin še piäsi diplomattien, šuurlähetykšien ta Ulkomuankaupan ministerijön ruatajien perehih: heijän lapšet tutuššuttih tanšših ulkomualla. 

Nuori šukupolvi tahto esittyä omua erikoisutta ta näin rupesi kehittymäh nuorisomuoti. Kellä oli mahollisukšie šuatih vuatteita ulkomualta – piäošin še mahollisuš oli varakkahien vanhempien lapšilla. Toiset laijittomašti oššettih niitä trokariloilta. A kellä ei ollun mimmosiekana mahollisukšie iče viillettih ta ommeltih vuatteita länšimallien mukah muamojen huomeneštakkiloista, pukšuloista ta kankahista, kumpasie šilloin šai löytyä. 

— Pihatanššijan piäesinehenä tietyšti on urheilutoššut. Vuotena 1984 myötih Kiinašša luajittuja muštie ta pruuninvärisie mallija. A tanššimista varoin piti olla kirkkahie ta värikkähie kenkie, šentäh monet ommeltih niitäki iče, šamoin kuin farkkujaki. Vuotena 1985 tanššityyli lopetti olla kultanuorison harraššukšena ta piäsi korttieriloista urheilušaliloih ta tanššikentillä. Šilloin ilmeššyttihki enšimmäiset tanšširyhmät, kumpasissa nuoret opaššuttih luatimah šamoja liikkehie ta temppuja, kumpasie oli nähty amerikkalaisissa filmilöissä breakdance-tanššista: “Breakin’” (1984), “Breakin’ 2: Electric Boogaloo” (1984) ta “Beat Street” (1984), muistelou Viktor.

Musiikkie ta uuvvissukšie šuatih Piiteristä, Moskovašta, Šuomešta.
Viktor Polin’

Vuotena 1986 Neuvoštoliitošša ilmešty Karen Šahnazarovin Kurjer-filmi. Še autto ymmärtyä šukupolvien ristiriitojen teemua, šamoin elokuva yritti šelittyä muutošajan nuorison uušie ihantehie ta peruštehie. “Kurjer” tuli elokuvateatterien vuuvven 1987 šuosituimmakši filmiksi ta myöhemmin ni parahakši kinokši Neuvoštoruutu-kuvalehen kyšelyn mukah. Še oli legendarini elokuva neuvoštoliiton breakdance-yleisöllä. Filmin loppukappalehešša pihatanššijat näytetäh omua meštarutta pihakentällä. Kinošša šoittau B. T. & The City Slickers -ryhmän Rockit-musiikkikappaleh: amerikkalaisen šäveltäjän ta pianošoittajan Herbi Henkokin musiikkikappalehen šovituš. 

Viktor Polin’ kertou, jotta Koštamukšešša, šamoin kuin Neuvoštoliiton toisissaki alovehissa, breakdance-tanššityyli ilmešty vuosina 1987–1988 mainitun filmin jälkeh.

— Leningradista tultih opaštajat ta ruvettih opaštamah koštamukšilaisie poikie. Liikkehet, temput, erikoisšalat šiirryttih muasterilta opaštujilla ta niitä otettih käyttöh monipäiväsien harjottelujen avulla. Musiikkie ta uuvvissukšie šuatih Piiteristä, Moskovašta, Šuomešta šekä kačottih MTV-kanavašša ta kuunneltih Radio-MAFIA-ratijošša. Mie tulin breikkih vuotena 1990, šitä ennein harraššin hiihtuo urheilukoulušša. Monet prihat tultih tanššimah Koštamukšen dz’udo-koulušta, monet kuultih meistä tuttavilta, šanelou Viktor.

Musiikkie ta uuvvissukšie šuatih Piiteristä, Moskovašta, Šuomešta.
Viktor Polin’

Viktor Polin’ muistelou, jotta enšin piti harjotella kaupunkin koulujen juhlašaliloissa šekä aukivolla. Šiitä tanššijat šovittih kulttuuritalon johtajien kera ta šuatih lupa ilman makšuo viettyä harjotteluja Družba -kulttuuri- ta urheilukeškukšešša. Paikalliset tanššijat esiinnyttih kouludiskoissa ta kaupunkin KVN-illoissa. Nuoret tanššittih aukivoilla, kattoloilla ta loppuh rakentamattomašša uimahallissa.

— Myö keräytymä joka paikašša, missä vain voima! Pelasima potkupalloh ta koripalloh, kaikešta rikenempäh 3. koulun viereššä, min takie toima äijän proplemoja paikallisilla eläjillä. Šamoin myö luatima piirruššukšie kaupunkin rakennukšien šeinih. Myö olima yštävyššuhtehissa kulttuuritalon diskoklubin ta kaikkien koulujen kera. Družba-keškukšen pienellä lavalla šeiso meijän seiffi ta škuappi, missä myö šäilyttimä nauhurin ta harjottelupukuja. Tanššimista varoin myö valiččima amerikkalaista räppie. Neuvoštoliittolaini ta venäläini räppi ei šopin šitä varoin, še vašta ilmešty ta alko kehittyö. Kaupunkissa ilmeššyttih enšimmäiset hip-hop-esittäjät. Myö keškuštelima ta olima yštävinä toisien kaupunkišeurojen kera: rokki-, rokabilli-, pankki-, metalisti-, mažorišeurojen kera. Meijän kešen melkein ei ollun ristiriitoja. Myö rakaštumaki! Meilä oli ihailijatyttöjä, kumpaset keräyvyttih kulttuuritalon ikkunojen alla ta kačeltih meijän harjotteluja. Eryähät pojat meijän ryhmäštä käytih KVN-ryhmän kera Sočin festivalih, šanelou Viktor.

Vuuvven 1994 jälkeh Black Spaiders -breakdanceryhmän istorija loppu, ka Viktor Polin’ huomuau, jotta heijän 1990-vuuvvet oltih tovellah vilkkahie.


Lisää aiheesta
Karjalan Sanomat
Animaation parissa aamusta iltaan
Jessoilan animaatiostudion johtaja Oleg Obnosov on opettanut lapsille animaatiota lähes 20 vuotta. Tänä vuonna hän sai Paras taiteilija-opettaja -arvonimen.
Karjalan Sanomat
Lobanovin sillan korjaus ruuhkauttaa liikennettä
Lobanovin sillan peruskorjaus on ruuhkauttanut liikennettä Petroskoissa. Viranomaiset yrittävät ratkaista liikenneongelman.
Karjalan Sanomat
Tulvat ovat uhanneet Karjalan piirejä
Huhtikuun alusta Äänisenrannan piiri on kärsinyt huomattavasti tulvavesistä. Nyt tilanne on vakiintunut tasavallassa. Monen joen vedenpinta on laskenut.
Oma Mua
Passipo lapšien ammuntahiihošta
Koštamukšešša piettih Alovehien väliset lapšien ammuntahiihon kilpailut Karjalan tašavallan piämiehen palkinnošta. Še oli Anna Bogalii urheilumal’l’a – Severstal’ -kilpailujen finali.
Karjalan Sanomat
Vanhat puvut saavat kopiot
Pukujen kopiot esitellään toukokuussa Prääsän piirin etnokulttuurikeskuksessa.
Oma Mua
Ei voi olla! Minä olen sijalline…
Erähiči minä keriän must’oidu zdaittavakse. Tässäh nedälin aloh kävyin sinne, keräin da zdaičin. Toiči kai kahteh kerdah päiväs kävyin: huondeksel da ehtäl, a päiväl koisgi ruaduo on.
Karjalan Sanomat
Sanelu: Murmanskin alue mukana tempauksessa
Huhtikuun 19.—26. päivinä voi kirjoittaa sanelun karjalan ja vepsän kielellä. Tänä vuonna tempaukseen liittyy Murmanskin alue.
Karjalan Sanomat
Periodika esittelee itsensä Venäjä-messuilla
Karjalan suomen-, karjalan- ja vepsänkielisiä lehtiä ja kirjoja julkaiseva kustantamo Petroskoista tutustuttaa messuvieraita tuotteisiinsa ja karjalaiseen kulttuuriin.
Karjalan Sanomat
Nuoret oppivat laulamaan joikuja
Petroskoissa maanantaina käynnistyneellä etnoleirillä tutkitaan karjalaista kansanlauluperinnettä. Tänä vuonna saatiin ennätysmäärä hakemuksia laulunharrastajilta eri puolilta Venäjää.
Oma Mua
Rohkeimmat otettih ošua talvikalaššukšeh
Kalevalašša piettih perintehellini talvikalaššukšen kilpailu.
Kirjaudu sisään
Rekisteröityä
Salasana
Vahvista salasana