Ylöin Rin’oi: “Ole rohkei – pagize karjalakse!”
Suomes, Savonlinnas eläi Riina Ylönen kuuli enzimäzet karjalazet sanat lapseššu. Häi pagizou karjalakse kois, oman poijan kel da ruadau sotsiualizes meedies sen edeh, ku rahvas lövvettäs karjalan kieldy da tiijustettas sih nähte, kui sil eletäh joga päiviä. Instagrammas Riinal on karjalaine nimi Ylöin Rin’oi. Hänen kirjutukset lövvytäh sie heštegal #omuačomua.
Sinä olet niilöi harvoi nuorii ristikanzoi Suomes, ket paistah karjalakse. Oletgo sinä iče karjalaine da kuibo opastuit karjalan kieleh?
– Olen karjalaine. Karjalan kieleh opastuin aiguhizennu iččenäzreh. Rubein opastumah seiččie vuottu aijomba. Voibi sanuo, se enzimäine kyven oli karjalankielizet pajot da niilöin pajotekstoin lugemine. Kävyin rahvahanopiston kursoil ku opastuo lugemah da ellendämäh karjalan kieldy, ku harjavuttua korvii kuundelemah eri pagizijoin karjalan kieldy. Da facebookas ečin joukkoloi, kudamis ristikanzat kirjutettih karjalakse, paistih karjalakse. Da heilegi rubein vähin-vähin kirjuttamah da käyttämäh kieldy opastumizen mugah. Da ližäkse kuundelin Yeisradion karjalakse kiännettylöi uudizii, ku harjavuttua korvua kuulemah karjalan kieldy da luvin kiännettyy karjalankielisty kirjalližuttu.
Kuibo sinul tuli mieleh ruveta pagizemah karjalakse?
– Kieleh rubein interesuimahes omas lapsuon perehes kuultuloin sanoin da sanondoin periä. Moizii sanoi oldih ezimerkikse sangei briha da sen tiezin jo lapsete karjalan kielekse. Hyvin mustan sen eläväh, kui minun buabo minuu äbäzöičči kuččumal minuu riskityttö da sehäi ei suomen kieldy maltajale lapsele vältämättäh tunnu kehumizekse. Da sehäi oli karjalan kieldy. Da sihgi merkičyseroh pidi minulgi opastuo.
Olen ainos nähnyh iččiedäni karjalazennu da karjalaine kul’tuuru da perindehet kiinnitetäh minun mieldy. Kieli on oza karjalastu kul’tuurua da kielien suvaiččijannu himoitti opastuo da tiijustua sidä ližiä. Ližäkse karjalan kieli on minule ihan omaluaduine kieli, sentäh ku se on kodiperäine vähembistökieli Suomes da ylen čoma kieli, kudaman säilyttämizekse ihan jogahine tahtokas voibi ottuakseh. Da kielel pidäy uuttu pagizijua, sentäh minä joga päiviä pagizen omale poijale sidä.
Mindähbo rubeit pagizemah karjalakse oman lapsen kel? Äijygo vuottu hänel on?
– Konzu rubein iččiedäni opastamah kieleh, minul vie ei olluh lastu, no huavain opastua kajalan kieldy myöhembäh omile lapsile, ku ilmai pagizijoi kieli ei elä ielleh. Sit jo kohtuzennu olles dogadiin, ku kielen siirdämine ielleh algau kerras da sil maltol, kudai minul on. No alukse sanelin lapsele prostoidu virkehty, sanastu da hänen enzimäzii sanoi oli čuassu da sit hänen erinomaine sana oli ättä. Da nečidä sanua häi tarkoitti miäččy. Da sidä sanua ättä vie iellehgi omas perehes käytämmö, sendäh ku se kuului moizekse erinomazekse. Ättä tarkoittau kaikkie pyöryžiä. Lapsel nygöi on nelli da puoli vuottu.
Oligo sinul jygei ruveta pagizemah karjalakse? Eigo vedänyh suomen kielen puoleh?
– No alguh ei olluh jygei ruveta pagizemah karjalakse. No lapsen kazvuo myö omangi kielenmalton pidäy kehittyö. Lapsen mieldykiinnittäjät temat toičollah ihan vuottamattomat. Ezimerkikse, fiiziekan ilmivöt da niilöih liittyjiä sanua ainos ei ole ičen tiijos. Da nennii dieloloi sellittäjes helpoh vedäy suomen kielen puoleh. No sanuo sanat kniigas kaččojes vältämättäh opastuu uuttu sanua eri teemois. Toiči on moizii tilandehii, konzu on jygei sanuo lapsel ihan tarkah omat tunnot kielel, kudamah iče et opastunnuh putilleh lapsete. Se toinah on ičelles kaikkie jygiembi dielo kielen pagizemizes.
Kuibo rahvas reagiiruijah? Midäbo sanotah, konzu kuultah teidy pagizemas karjalakse pihal?
– Tavan mugah mieldykiinnittäjen. Toiči diivuijen. Sehäi on ellendettäviä, sendäh gu karjalan kieldy ei ole kuultu nikus. Nygözele tunduu aiga vähän ericyizeh reagiiruijah. No toinah sidä en jo huomua omas linnas. Minul on kyzytty, ongo meijän paistu kieli saamie libo eestie. Näit, ne ollah parem tundietut suomelaizele rahvahale. Saamen kieldy rahvas kuultah ihan televiizoras, da sendäh rahvas jo tunnustetah sidä kuultes.
Ližiä lugekkua Omas Muas 1.07.2020
