Turistit tervetulleita kyläjuhliin
Kostamuksen ainoana matkanjärjestäjänä toimivan matkatoimiston johtaja Olga Lehtinen yrittää miettiä positiivisesti tämän vuoden matkailukautta, vaikka koronaepidemia on tuhonnut hänen alkuperäiset suunnitelmansa.
— Olisi hyvä, jos matkailukausi alkaisi vaikkapa heinäkuussa. Tietysti turistimäärä tulee olemaan melko vähäinen, Lehtinen ennustaa.
— Toivomme kuitenkin, että vienalainen perinnekulttuuri ja runokylien juhlat vetävät matkailijoita seudullemme myös tänä vuonna. Aiemmin Lehtinen on suunnitellut, että kesällä matkatoimisto palvelee vähintään 200—300 suomalaista turistia. He tulisivat Vienan Karjalaan enimmäkseen kulttuuri- ja kotiseutumatkoille pienissä ryhmissä tilausbusseillaan.
— Olisi hyvä, jos sesongin aikana saisimme vaikkapa sata turistia. Se on nyt haaveemme, Lehtinen sanoo.
Matkatoimisto myy myös paikallisille turisteille muiden matkanjärjestäjien kokoamia matkapaketteja. Kauppa käy Lehtisen mukaan hyvin huonosti, venäläiset turistit peruuttavat matkojaan Venäjälle ja Eurooppaan jo loppukesäksi.
— Myymme valmismatkoja etupäässä Krimille ja Valko-Venäjän parantoloihin sekä harvoin Eurooppaan. Vuodessa meiltä ostetaan noin sata matkaa, Lehtinen lisää.
Myös Vuokkiniemen kylätalon johtaja Julia Filippova arvelee, että tänä vuonna kylässä käy hyvin vähän turisteja. Vuokkiniemen näkyvyys kasvoi Karjalan ulkopuolella merkittävästi sen jälkeen, kun kylästä oli tullut vuoden 2017 suomalais-ugrilaisen maailman kulttuuripääkylä.
— Yhden kahden vuoden päästä turistimäärä voi kasvaa kylässä uudelleen. Tämän vuoden matkailukauden aikana kylätalo kehittää tarjoamiensa matkailupalvelujen valikoimaa ja tekee niitä näkyviksi sosiaalisessa mediassa, Filippova kertoo.
Karanteenin jälkeen Vuokkiniemen kylätalossa aiotaan pitää paikallisille asukkaille ja turisteille erilaisia ruoka- ja käsityöpajoja. Esimerkiksi leivotaan suomalais-ugrilaiseen ruokaan kuuluvia šankeja ja sultsinoita sekä kudotaan kalaverkkoja ja koreja.
Elokuun 1. päivänä Vuokkiniemi täyttää 400 vuotta. Ison juhlan yhteydessä kylässä aiotaan pitää veneregatta ja juhlakonsertti, jos koronaepidemia saadaan kuriin.
— Seuraavana päivänä 2. elokuuta kylä ottaa vastaan Sommelo-kansanmusiikkifestivaalin. Epidemian vuoksi festivaali on päätetty siirtää kesäkuusta elokuuhun. Suomesta on odotettavissa kolme bussillista matkailijoita, kylätalon johtaja sanoo.
Venäläisiä turisteja ei ole aiemminkaan käynyt Vienan Karjalassa niin paljon, kun olisi toivottu. Esteenä on pitkä matka Kostamukseen muualta Venäjältä. Junalla voi päästä Kostamukseen vain kaksi kertaa viikossa, mikä hidastaa paikallisen matkailun kehitystä.
— Karjalassa täytyy laatia kotiseutumatkailua tukeva ohjelma. Se on tärkeä ensinnäkin nuorille, jotka ohjelman tuella voisivat tutustua paikalliseen kulttuuriin, Kalevalan eepokseen ja runokyliin. Pienillä matkatoimistoilla ei ole resursseja sitä varten, Lehtinen tunnustaa.
Uusille matkoille Vienan reitillä
Matkatoimiston johtaja Olga Lehtinen on osallistunut jo kaksi vuotta kansainväliseen Vienan reitti -projektiin, jonka tarkoitus on kehittää matkailua laukkukauppiaiden aikoinaan käyttämällä tiellä Suomen ja Vienan Karjalan välillä. 1800-luvulla Elias Lönnrot käveli sitä reittiä keräämässä runoja eepostaan varten.
Suomen puolella reitti kulkee 27 kilometriä Suomussalmen kunnan alueella itärajan suuntaan. Taas Karjalan puolella reitti alkaa Kostamuksen Kivijärven rautatieaseman läheisyydestä ja kulkee Vuokkiniemen kylän suuntaan.
— Olemme jo jättäneet Karjalan viranomaisille anomuksen metsänhakkuiden keskeyttämisestä alueella, jonka kautta Vienan reitti kulkee. Kostamuksen luonnonpuisto ja paikallinen metsänhoitolaitos ovat kannattaneet aloitettamme, Lehtinen kertoo.
Suomessa viime kesänä perustettiin Vienan reitti -yhdistys. Facebookista löytyy tietoa matkasta Vienan reitillä Kostamuksen kaupunkipiirin alueella 12.—16. elokuuta. Matkalle aikoo lähteä suomalaisia turisteja. Ohjelmassa ovat käynnit Kostamuksen luonnonpuistossa sekä runokylissä Vuokkiniemessä, Latvajärvellä ja Venehjärvellä.
Joka vuosi Latvajärvellä vietetään 14. elokuuta perinteistä kyläpraasniekkaa, johon osallistuu yhä enemmän suomalaisia. Latvajärveltä oli kotoisin tunnettu vienalainen runonlaulaja Arhippa Perttunen, ja siinä hän on haudattu.
— Nykyoloissa meidän on erittäin tärkeä edistää vaikkapa kulttuurivaihtoa ja kansainvälistä yhteistyötä, Lehtinen painottaa
.
