Tuomo Kondie: “Suomeh pidäy suaja karjalan kielizakon”
Enzimästy kerdua myö vastavuimmo Päivännouzu-Suomen yliopistos Jovensuus livvinkarjalan luvendol da silloi kerras huomain, gu sinä hyvin maltat paista karjalakse. Oletgo kuulluh kieldy da paissuh sih jo lapsennu?
– Lapsennu meil ei paistu karjalua kois. Miun died’oin enzimäine kieli oli karjal, a hiän kois aiven pagizi suomekse, konzu miun tuatto oli brihaine. Vaiku konzu toizet suistamolazet käydih gostih, silloi diedoi pagizi heijänke karjalakse. Sendäh miun tuatto ellendäy ves’ma hyvin karjalua, a ei iče malta paista. Mie rubein opastumah karjalan kieleh, konzu miul oli 16 vuottu. Silloi ellendin, gu meijän suvun histouries oli äijy mostu, mis en olluh nikonzu tiedanyh nimidä, da minus rubei tundumah, rounoku minul olis otettu pala iäreh. Rubein sit karjalah opastumal eččimäh tädä palua järilleh.
Sinul on karjalaine sugunimi, kuduan muodo vihjuau suvikarjalah: livvinkarjalas se olis Kondii, ga sinul on Kondie. Sanele sih näh vähäine.
– Minun sugu tulou Suistamolpäi, da sie meijän sugunimi oli Dorofejev. A konzu Suomes ylen lujah suomelastettih karjalazii, oli eräs opastai sanonuh minun died’oin died’oile, gu Dorofejev on “ryssänimi”, da se pidäy vaihtua. Meijän taloin lähäl oli moine oja kui Šailoinoja, da tämä opastai oli keksinyh Salonen-sugunimen täs. Kannoin Salonen-sugunimie tuhukuussah 2019.
No mie en ylen äijäl suvainnuh tädä starinua da tahtoin vaihtua oman sugunimen. A kirikönkniigoin kauti oli ylen jygei tovestua tämä Dorofejev-sugunimi meijän suvus, gu nennis aijois ei olluh äijiä tieduo. Nu duumaičin sit, gu sendäh gu meil oli ezmäi olluh ven’alazen tipan patroniemu, da sen jälles suomelaine nimi, nenga voishäi nygöi olla sit ihan karjalainegi nimi. Miun buabon tyttönimi oli Karhu, da sendäh sit valličin nimen Kondie. Valličin kondien suvikarjalan mugah sendäh, gu meijän sugu tulou Suistamolpäi, kus paistih suvikarjalua, hos olengi iče opastunnuh enimyölleh liygih.
Tuomo Kondien nimi lujah liittyy Karjalazet nuoret Suomes – Karjalaiset nuoret Šuomešša -yhtistykseh, da sinä olet sen paginanvedäi. Mibo yhtistyksii tämä on? Kellebo tuli moine ideju – perustua nuorien karjalazien yhtistys? Milbo se eruou jo olemas olijois karjalazis seurois?
– Meil oli jo pitkembäh olluh internetas nuorien, enimyölleh Suomes eläjien karjalazien verko, kudai ruadoi enimyölleh Discord-programmas. Sie on ylen äijy paginua ihan kaikenjyttyzis dielolois karjalažuoh näh, ollou pagin sit kieles, kul’tuuras, vieros, taijos, histouries, murginas libo hos mis. Tämän verkon oldih luajittu toizet nuoret karjalazet aijembah, da mie sit tuttavuin heijänke da tulin kerale toinah puolitostu vuottu tagaperin. Aijembah olin ruadanuh enämbän vahnembien karjalazien da yhtistyksienke, i oli tovessah ylen hyvä da vessel löydiä sežo iččeni igähizii karjalazii dovariššoi. Sit konzutah rubeimmo pagizemah, gu voizimmo perustua oman yhtistyksen. En musta, kenbo täs ezmäzen kerran pagizi, a olimmo paissuh täh näh jo kodvazen da luadinuh midätah pluanoi enne gu sit jälgimäi piimmö perustuskerähmön mulloi kylmykuul. Piätimmö luadie oman yhtistyksen sendäh, gu hos olemas olijat seurat ollahgi ruattu ylen äijän hyviä ruaduo karjalan kielen da kul’tuuran puoles, on tämä ruado olluh enämbi jo vahnoile ristikanzoile libo sit lapsiperehile, a nuorile on olluh vähembi midätah. Tahtoimmo sit luadie yhtistyksen, kudamua piettäs nuoret iče, da kudai ruadas iččenäh nuorih niškoi.
Midä pluanoi yhtistyksel on? Kui net todevutah korona-aigua?
– Hos myö olemmogi uuzi yhtistys, oli meil jo ylen äijy eriluadustu pluanua. Olimmo menemäs monih tapahtumih pagizemah karjalazis da karjalažuos, tahtoimmo pidiä kerähmölöi, kudamis nuoret karjalazet voidas tuttavuo da paista karjalakse, i meil on sežo yksi yhtehine projektu meänkielizien nuorien da kveeninuorienke, i meile pidi lähtie tänä kezän pohjazeh Norvegieh luagerih. A nygöi sit koronan täh emmo voi luadie nimidä nämmis. Nämmä tapahtumat da luageri ollah siirrytty myöhembäle aijale, a olemmo jo pidänyh kaksi kerdua edäkoufeikodvazen, kudamas nuoret voijah paista toine toizenke. I tuliel aigua luajimmo vie äijän hos midä muudu. Yhtistys on olemas jäzenile da midä vai jäzenet tahtotah, sidä myö opimmo heile sit luadie.
Karjalan kieli da karjalaine kul’tuuru Suomes – midä sanottavua sih näh olis?
– Nygöi pahakse mielekse karjalan kielen elvytysprogrammu on pauzal Karjalan Kielen Seuran finansiiruičenduprobliemoin da viärähkäyttöebäilyksien täh. Tämä on ylen tuskalline dielo da koskou kogo karjalastu yhtehistyö. Elvytysprogrammu on liijan suuri da tärgei dielo, gu sen vois andua vaiku yhtele seurale. Sendäh karjalankielizien oigevus omah kieleh da kul’tuurah pidäs miärätä jo Suomen perustuszakonas nenga kui saamelazil da romaniloil, da sen ližäkse pidäs luadie erilline karjalan kielizakon. Elvytysruado pidäy sežo institutsiiruija da sille pidäy garantiiruija alalline da tävvelline finansiiruičendu. Valdivole pidäy nygöi jälgimäi kandua oma vastus karjalan kielen da karjalazen kul’tuuran huonos tilas da avvuttua meidy karjalazii elvytysruavos.
Tiijän, gu sinä olet ruadamas sežo Katve-projektas. Sanele sih näh.
– Nygöi ruan Päivännouzu-Suomen yliopistos tverinkarjalua tutkijas Katve-projektas tutkimusassistentannu. Olemmo käynnyh erähii kerdoi Tverin alovehen karjalazih hieruloih pagizuttelemas rahvastu sie da täl taval keriämmö materjualua tverinkarjalan murdehes. Miun ruado projektas on pagizutella ristikanzoi nämmil matkoil da sit litteroija nämmii meijän luajittuloi pagizutandoi dai sežo vahnembii, Pertti da Helmi Virtarannan luajittuloi moizii, i nämmis litteruatois sit luajitah tverinkarjalaine kielikorpus.
On olluh tovessah vessel ruadua täs projektas. Miun ruadodovarišat yliopistol ollah ylen mugažat da hyvät, da on ylen vessel da mieldykiinnittäi sežo piästä Tverih tuttavumah karjalazih da heijän elokseh nennil rannoil. Olen sežo harjavunnuh ruadajes tverin murdeheh, gu kuundelen sidä viizi päiviä nedälis.
