Karjalassa mainetta niittänyt säveltäjämestari Helmer Sinisalo olisi täyttänyt kesäkuussa 100 vuotta. Sinisalon kinniaksi on järjestetty pitkin vuotta erilaisia tilaisuuksia. Tavoitteena oli järjestää myös suuria juhlatilaisuuksia, mutta koronatilanne ei sallinut sitä. Tilaisuudet siirrettiin myöhempään ajankohtaan.
− Kun palaamme normaaliin elämään, järjestämme konsertteja jo kaupungin näyttämöillä, Karjalan säveltäjäliiton puheenjohtaja Anastasia Salo toivoo.
Sammon kaukuessa -hankkeessa toteutettiin radio-ohjelmasarja Helmer Sinisalosta. Ohjelmissa haastateltiin henkilöitä, jotka ovat tunteneet säveltäjän tai tutkineet hänen elämäänsä ja tuotantoaa.
− Kerran kuukaudessa joulukuusta 2019 alkaen Venäjän Karelija-radion studiossa kävi vieraita, jotka muistelivat suurta säveltäjää. Vieraiden joukossa olivat muun muassa musiikintuntijat Natalia Grodnitskaja ja Tatjana Jekimenko, ballerina Natalia Galtsina ja muusikko Dmitri Tsvibel. Ohjelmissa soi Sinisalon sävellyksiä, Salo kertoo.
Viimeinen lähetys oli 17. kesäkuuta. Anastasia Salo kertoi ohjelmassa Sinisalon rikkaasta perinnöstä, muiston säilyttämisestä ja musiikkikoulutuksesta.
Kansallinen museo, Kansallisarkisto ja Kansallinen kirjasto ovat järjestäneet säveltäjälle omistetut näyttelyt. Ne siirtyivät pandemian vuoksi nettiin.
Kansallisarkistossa on säilytetty Helmer Sinisalon yksityisarkisto, joka sisältää aineistoa säveltäjän elämästä ja tuotannosta. Yksityisarkiston asiakirjat ovat virtuaalinäyttelyn perustana. Näyttelystä voi nauttia verkossa, Kansallisarkiston kotisivuilla.
Helmikuussa Kansallisessa museossa avattiin väliaikainen Sinisalosta kertova näyttely Kansanmusiikin luoja. Kaikki eivät ehtineet nähdä tätä näyttelyä. Siksi museo on tehnyt videosarjan Sinisalon elämästä.
− Kansallisen museon kokoelmissa on yli 400 esinettä, valokuvaa ja asiakirjaa, jotka kertovat Helmer Sinisalon elämästä ja tuotannosta. Niiden joukosta löytyy muun muassa tärkein soitin säveltäjän elämässä. Kyseessä on huilu, josta alkoi Sinisalon ammattimuusikon ura, näyttelyn kuraattori Sofia Tšaikina kertoo.
Videoista pääsee tutustumaan tähän näyttelyyn. Videot kertovat mielenkiintoisia faktoja Sinisalon musiikista ja elämästä. Videoista selviää esimerkiksi, mistä Sinisalo sai musiikillisen inspiraationsa. Säveltäjän syntymäpäivänä 14. kesäkuuta nähtiin ensimmäinen ohjelma.
Sinisalolle nimetty lasten musiikkikoulu on tehnyt konsertin säveltäjän teoksista. Konsertti järjestettiin verkossa.
Helmer Sinisalon 100-vuotispäiväksi on julkaistu kirjekuoreet, joissa on kuvattu säveltäjän muotokuva. Kirjekuoreita on painettu miljoona kappaletta.
Sinisalon ystävät ja hänen musiikkinsa ihailijat kokoontuivat 14. kesäkuuta hänen haudalleen muistelemaan suurta säveltäjää.
— Sinisalon hautapaikka ja hautapatsas on kunnostettu. Hänen hautapaikkansa oli huonossa kunnossa, siksi Karjalan säveltäjäliitto päätti kunnostaa sen, Salo kertoo.
Suolusmäen hautausmaalla kuultiin adagio Sinisalon Sampo-baletistaan. Lumoava musiikki vei aikaan, jolloin säveltäjän teokset elivät.
Karjalan suurimpiin säveltäjiin kuuluva Helmer Sinisalo oli syntyperältään suomalainen. Hän syntyi 14. kesäkuuta vuonna 1920 Zlatoust-kaupungissa. Lapsena hän muutti vanhempansa kanssa Leningradiin ja sen jälkeen Petroskoihin. Karjalassa hän kasvoi säveltäjäksi.
Sinisalo valmistui Petroskoin musiikkiopistosta vuonna 1939. Hän opiskeli sävellystä Peikon johdolla Moskovan konservatoriossa vuosina 1952–1954 ja Voloshinovin johdolla Leningradin konservatoriossa 1954–1955.
Sinisalo vaikutti merkittävästi Karjalan baletin kehitykseen. Hän jätti rikkaan perinnön tuleville sukupolville. Sinisalo sävelsi muun muassa Kalevalan aiheisiin perustuvan Sampo-baletin, kantaatin Rauhan puolustus, sinfonian Metsän sankarit ja orkesterisarjan Karjalaisia kuvia.