Sadusta kielen opiskeluun

Sadusta kielen opiskeluun

Anna Umberg
08.06.2020
Satumaraton on motivoinut kansalliskielistä kiinnostuneita ihmisiä opiskelemaan kieliä kotona. Videoissa äidit ja mummot lukevat lapsilleen ja lapsenlapsilleen satuja karjalan-, suomen ja vepsän kielillä.
Suomenkielisen sadun lukeminen oli haaaste Marina Virolaisen perheelle. Perhe alkoi opiskella suomen kieltä vasta kaksi kuukautta sitten. Kuva: Marina Virolaisen perhearkisto
Suomenkielisen sadun lukeminen oli haaaste Marina Virolaisen perheelle. Perhe alkoi opiskella suomen kieltä vasta kaksi kuukautta sitten. Kuva: Marina Virolaisen perhearkisto

Korona on pakottanut ihmiset neljän seinän sisälle, mutta samalla on löytynyt aikaa läheisille ja ennen kaikkea lapsille. Karjalan karjalaisten, vepsäläisten ja suomalaisten resurssi- ja mediakeskuksen järjestämä satumaraton innosti äidit ja mummot lukemaan lapsilleen satuja kansalliskielillä.

– En tiennyt ensin, että se on kilpailu. Ajattelin, että tämä on flashmob lapsille. Sillä aikaa kun me kaikki olemme eristyksessä kotona, päätin tehdä sen, mitä en ole tehnyt aikaisemmin. Lisäksi tämä olisi mielenkiintoista 4-vuotiaalle pojalleni. Siksi liityin flashmobiin mielelläni. Myöhemmin ymmärsin, että flashmob on lisäksi kilpailu, Karjalan säveltäjäliiton puheenjohtaja Anastasia Salo muistelee.

Salon lukema suomenkielinen satu Prinsessa Niiskuneiti on saanut suurimman äänimäärän ja voittanut kilpailun.

Päiväkodissa tutustutan lapsia karjalan kieleen leikin ja toiminnan kautta.
Nyt opetan kieltä 3−4-vuotiaille.
Marina Perttunen, lastenhoitaja, Kostamus

Suarnua-Vuarnua järjestettiin huhtikuussa. Ihmiset kuvasivat videoita, joissa he lukevat satuja karjalan, suomen ja vepsän kielillä. Satumaraton päättyi, mutta videot keräävät nytkin katsojalukuja netissä.

– Olemme ladanneet kaikki videot resurssi- ja mediakeskuksen YouTube-kanavalle. Ne saavat paljon katselukertoja. Videot keräävät enemmän katselukertoja kuitenkin keskuksen Vkontakte-tilillä, resurssi- ja mediakeskuksen johtaja Inna Nippolainen kertoo.

Yksi osanottajista, kostamuslainen Marina Perttunen jatkaa satuvideoiden kuvaamista. Hän lataa videonsa Vkontakte-tililleen.

– Päiväkodissa tutustutan lapsia karjalan kieleen leikin ja toiminnan kautta. Nyt opetan kieltä 3−4-vuotiaille. Ikivanaha haaveeni on kuvata opetusvideoita, mutta aika ei ole riittänyt siihen. Flashmob on antanut minulle sysäyksen sen tekemiseen. Lisäksi karanteenissa on riittävästi aikaa kuvata videoita, Marina Perttunen sanoo.

– Aion edelleenkin kuvata satuvideoita lapsille. Myös teen opetusvideoita. Vanhemmilta saan myönteistä palautetta. Lapset kuuntelevat satuja mielellään, hän jatkaa.

Tämä oli ensimmäinen satu, jonka olen lukenut suomen kieltä. Flashmobin jälkeen opimme joka päivä uusia suomenkielisiä sanoja.
Marina Virolainen, Mujejärvi

Flashmob on antanut lisämahdollisuuden kansalliskielistä kiinnostuneille ihmisille opiskella kieliä itsenäisesti kotona.

Marina Virolaisen perhe Mujejärveltä lähetti satuvideon viimeisten joukossa. Perhe alkoi opiskella suomen kieltä aivan alusta kaksi kuukautta sitten. Sadun lukeminen suomen kielellä oli haaste perheelle.

– Koko perhe oli mukana prosessissa. Sitten he kehottivat aktiivisesti ystäviään ja tuttaviaan äänestämään heidän videonsa puolesta, Nippolainen kertoo. 

Tuloksena Virolaisen lukema satu Susi Hukkanen ja Kettu Repolainen kaivossa on voittanut toisen sijan äänimäärällä.

– Tämä on ensimmäinen satu, jonka olen lukenut suomen kieltä. Mielenkiintoista oli lukea satua. Flashmobin jälkeen opimme joka päivä uusia suomenkielisiä sanoja. Lasten sanavarasto on laajentunut ja kiinnostus sekä motivaatio lukemiseen ovat myös kasvaneet. Kotikirjastossamme on paljon suomen- ja karjalankielisiä kirjoja. Pian alamme lukea niitä. Flashmobiin oli mielenkiintoista ja hyödyllistä osallistua. On syntynyt kova halu opiskella suomen kieltä edelleenkin, Marina Virolainen kertoo.

Nyt haluan äänittää satuja lapsenlapsilleni ja lapsenlapsenlapsilleni. Kehotan muita tekemään samoin. Ihanaa on puhua ja lukea satuja äidinkielellä.
Olga Lehtinen, yrittäjä, Kostamus

Tapahtuma on yhdistänyt perhesukupolvia. Sukupolvien välisellä vuorovaikutuksella on tärkeä merkitys.

– Mummot kutsuivat lapsenlapsiaan osallistumaan kuvauksiin. Lapset pyysivät äitiään lukemaan satuja. Lapsenlapset auttoivat leikkamaan videoita, Inna Nippolainen sanoo. 

Kostamuslainen Olga Lehtinen ja hänen lapsenlapsensa osallistuivat mielellään satumaratoniin. Hän on puhunut karjalaa lapsenlapsensa kanssa heidän syntyessään. Nyt he asuvat erillään mummostaan, siis he viettävät vähemmän aikaa toistensa kanssa.

– Lapsenlapseni ymmärtävät hyvin kotisanastoa. Ilahduttaa se, että nyt heille on syntynyt halu opiskella uusia karjalankielisiä sanoja ja lauluja. Kiireisessä arjessa aikaa sille on välillä hankala löytää, Olga Lehtinen kertoo.

− Kilpailua ennen emme ole lukeneet lainkaan karjalankielisiä satuja. Kilpailu on hyvä esimerkki, miten voi opiskella kieltä. Maria Spitsynan kaksikielinen kirja sopii mainiosti sille. Nyt haluan äänittää satuja lapsenlapsilleni ja lapsenlapsenlapsilleni. Kehotan muita tekemään samoin. Ihanaa on puhua ja lukea satuja äidinkielellä, hän jatkaa.


Lapsi esitti sadun karjalaksi

Satumaratonin pienin osanottaja on 6-vuotias päiväkodin kasvatti Aino Lesonen Kalevalasta. Videossa pieni tyttö kertoo satua karjalan kielellä leikkimällä leluja.

– Valitettavasti Ainon satuvideo on kilpailun ulkopuolella. Videot piti ladata Vkontakte-tililleen käyttämällä julkaisun yhteydessä hashtagia #suarnuavuarnua. Lesosen perhe ei käyttänyt hashtagia, ja siksi me emme nähneet tätä videota. Sitten Ainon satuvideo alettiin lähettää meille kaikilta puolilta. Video on todella upea. Päätimme kuitenkin kannustaa Ainoaa, Inna Nippolainen sanoo.

Aino osallistui mielellään flashmobiin. Nyt hän odottaa innolla luvattua kirjaa. 

– Karjalankielisen Meččämökkini-sadun on ohjannut päiväkodissa Ainon lastentarhanopettaja Žanna Tikkanen. Satu miellytti Ainoa ja hän opetteli sen ulkoa. Muistan kuinka ihmettelin, kun yhtenä iltana hän sanoi: ”Kerron nyt sadun”, Ainon äiti, Alevtina Lesonen muistelee.

− Aino osaa puhua karjalaa ja ymmärtää puhuttua kieltä. Minä, vanhempani, mummoni ja lastentarhanopettaja puhumme hänen kanssaan karjalaksi. Toistaiseksi hän ei osaa lukea. Luen hänelle satuja suomen-, karjalan- ja venäjän kielellä joka ilta. Hän kuuntelee tarkkaavaisesti satuja ja sitten kertoo mielellään niitä, hän sanoo.

ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Animaation parissa aamusta iltaan
Jessoilan animaatiostudion johtaja Oleg Obnosov on opettanut lapsille animaatiota lähes 20 vuotta. Tänä vuonna hän sai Paras taiteilija-opettaja -arvonimen.
Karjalan Sanomat
Lobanovin sillan korjaus ruuhkauttaa liikennettä
Lobanovin sillan peruskorjaus on ruuhkauttanut liikennettä Petroskoissa. Viranomaiset yrittävät ratkaista liikenneongelman.
Karjalan Sanomat
Tulvat ovat uhanneet Karjalan piirejä
Huhtikuun alusta Äänisenrannan piiri on kärsinyt huomattavasti tulvavesistä. Nyt tilanne on vakiintunut tasavallassa. Monen joen vedenpinta on laskenut.
Oma Mua
Passipo lapšien ammuntahiihošta
Koštamukšešša piettih Alovehien väliset lapšien ammuntahiihon kilpailut Karjalan tašavallan piämiehen palkinnošta. Še oli Anna Bogalii urheilumal’l’a – Severstal’ -kilpailujen finali.
Karjalan Sanomat
Vanhat puvut saavat kopiot
Pukujen kopiot esitellään toukokuussa Prääsän piirin etnokulttuurikeskuksessa.
Oma Mua
Ei voi olla! Minä olen sijalline…
Erähiči minä keriän must’oidu zdaittavakse. Tässäh nedälin aloh kävyin sinne, keräin da zdaičin. Toiči kai kahteh kerdah päiväs kävyin: huondeksel da ehtäl, a päiväl koisgi ruaduo on.
Karjalan Sanomat
Sanelu: Murmanskin alue mukana tempauksessa
Huhtikuun 19.—26. päivinä voi kirjoittaa sanelun karjalan ja vepsän kielellä. Tänä vuonna tempaukseen liittyy Murmanskin alue.
Karjalan Sanomat
Periodika esittelee itsensä Venäjä-messuilla
Karjalan suomen-, karjalan- ja vepsänkielisiä lehtiä ja kirjoja julkaiseva kustantamo Petroskoista tutustuttaa messuvieraita tuotteisiinsa ja karjalaiseen kulttuuriin.
Karjalan Sanomat
Nuoret oppivat laulamaan joikuja
Petroskoissa maanantaina käynnistyneellä etnoleirillä tutkitaan karjalaista kansanlauluperinnettä. Tänä vuonna saatiin ennätysmäärä hakemuksia laulunharrastajilta eri puolilta Venäjää.
Oma Mua
Rohkeimmat otettih ošua talvikalaššukšeh
Kalevalašša piettih perintehellini talvikalaššukšen kilpailu.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль