Korona on pakottanut ihmiset neljän seinän sisälle, mutta samalla on löytynyt aikaa läheisille ja ennen kaikkea lapsille. Karjalan karjalaisten, vepsäläisten ja suomalaisten resurssi- ja mediakeskuksen järjestämä satumaraton innosti äidit ja mummot lukemaan lapsilleen satuja kansalliskielillä.
– En tiennyt ensin, että se on kilpailu. Ajattelin, että tämä on flashmob lapsille. Sillä aikaa kun me kaikki olemme eristyksessä kotona, päätin tehdä sen, mitä en ole tehnyt aikaisemmin. Lisäksi tämä olisi mielenkiintoista 4-vuotiaalle pojalleni. Siksi liityin flashmobiin mielelläni. Myöhemmin ymmärsin, että flashmob on lisäksi kilpailu, Karjalan säveltäjäliiton puheenjohtaja Anastasia Salo muistelee.
Salon lukema suomenkielinen satu Prinsessa Niiskuneiti on saanut suurimman äänimäärän ja voittanut kilpailun.
Suarnua-Vuarnua järjestettiin huhtikuussa. Ihmiset kuvasivat videoita, joissa he lukevat satuja karjalan, suomen ja vepsän kielillä. Satumaraton päättyi, mutta videot keräävät nytkin katsojalukuja netissä.
– Olemme ladanneet kaikki videot resurssi- ja mediakeskuksen YouTube-kanavalle. Ne saavat paljon katselukertoja. Videot keräävät enemmän katselukertoja kuitenkin keskuksen Vkontakte-tilillä, resurssi- ja mediakeskuksen johtaja Inna Nippolainen kertoo.
Yksi osanottajista, kostamuslainen Marina Perttunen jatkaa satuvideoiden kuvaamista. Hän lataa videonsa Vkontakte-tililleen.
– Päiväkodissa tutustutan lapsia karjalan kieleen leikin ja toiminnan kautta. Nyt opetan kieltä 3−4-vuotiaille. Ikivanaha haaveeni on kuvata opetusvideoita, mutta aika ei ole riittänyt siihen. Flashmob on antanut minulle sysäyksen sen tekemiseen. Lisäksi karanteenissa on riittävästi aikaa kuvata videoita, Marina Perttunen sanoo.
– Aion edelleenkin kuvata satuvideoita lapsille. Myös teen opetusvideoita. Vanhemmilta saan myönteistä palautetta. Lapset kuuntelevat satuja mielellään, hän jatkaa.
Flashmob on antanut lisämahdollisuuden kansalliskielistä kiinnostuneille ihmisille opiskella kieliä itsenäisesti kotona.
Marina Virolaisen perhe Mujejärveltä lähetti satuvideon viimeisten joukossa. Perhe alkoi opiskella suomen kieltä aivan alusta kaksi kuukautta sitten. Sadun lukeminen suomen kielellä oli haaste perheelle.
– Koko perhe oli mukana prosessissa. Sitten he kehottivat aktiivisesti ystäviään ja tuttaviaan äänestämään heidän videonsa puolesta, Nippolainen kertoo.
Tuloksena Virolaisen lukema satu Susi Hukkanen ja Kettu Repolainen kaivossa on voittanut toisen sijan äänimäärällä.
– Tämä on ensimmäinen satu, jonka olen lukenut suomen kieltä. Mielenkiintoista oli lukea satua. Flashmobin jälkeen opimme joka päivä uusia suomenkielisiä sanoja. Lasten sanavarasto on laajentunut ja kiinnostus sekä motivaatio lukemiseen ovat myös kasvaneet. Kotikirjastossamme on paljon suomen- ja karjalankielisiä kirjoja. Pian alamme lukea niitä. Flashmobiin oli mielenkiintoista ja hyödyllistä osallistua. On syntynyt kova halu opiskella suomen kieltä edelleenkin, Marina Virolainen kertoo.
Tapahtuma on yhdistänyt perhesukupolvia. Sukupolvien välisellä vuorovaikutuksella on tärkeä merkitys.
– Mummot kutsuivat lapsenlapsiaan osallistumaan kuvauksiin. Lapset pyysivät äitiään lukemaan satuja. Lapsenlapset auttoivat leikkamaan videoita, Inna Nippolainen sanoo.
Kostamuslainen Olga Lehtinen ja hänen lapsenlapsensa osallistuivat mielellään satumaratoniin. Hän on puhunut karjalaa lapsenlapsensa kanssa heidän syntyessään. Nyt he asuvat erillään mummostaan, siis he viettävät vähemmän aikaa toistensa kanssa.
– Lapsenlapseni ymmärtävät hyvin kotisanastoa. Ilahduttaa se, että nyt heille on syntynyt halu opiskella uusia karjalankielisiä sanoja ja lauluja. Kiireisessä arjessa aikaa sille on välillä hankala löytää, Olga Lehtinen kertoo.
− Kilpailua ennen emme ole lukeneet lainkaan karjalankielisiä satuja. Kilpailu on hyvä esimerkki, miten voi opiskella kieltä. Maria Spitsynan kaksikielinen kirja sopii mainiosti sille. Nyt haluan äänittää satuja lapsenlapsilleni ja lapsenlapsenlapsilleni. Kehotan muita tekemään samoin. Ihanaa on puhua ja lukea satuja äidinkielellä, hän jatkaa.
Satumaratonin pienin osanottaja on 6-vuotias päiväkodin kasvatti Aino Lesonen Kalevalasta. Videossa pieni tyttö kertoo satua karjalan kielellä leikkimällä leluja.
– Valitettavasti Ainon satuvideo on kilpailun ulkopuolella. Videot piti ladata Vkontakte-tililleen käyttämällä julkaisun yhteydessä hashtagia #suarnuavuarnua. Lesosen perhe ei käyttänyt hashtagia, ja siksi me emme nähneet tätä videota. Sitten Ainon satuvideo alettiin lähettää meille kaikilta puolilta. Video on todella upea. Päätimme kuitenkin kannustaa Ainoaa, Inna Nippolainen sanoo.
Aino osallistui mielellään flashmobiin. Nyt hän odottaa innolla luvattua kirjaa.
– Karjalankielisen Meččämökkini-sadun on ohjannut päiväkodissa Ainon lastentarhanopettaja Žanna Tikkanen. Satu miellytti Ainoa ja hän opetteli sen ulkoa. Muistan kuinka ihmettelin, kun yhtenä iltana hän sanoi: ”Kerron nyt sadun”, Ainon äiti, Alevtina Lesonen muistelee.
− Aino osaa puhua karjalaa ja ymmärtää puhuttua kieltä. Minä, vanhempani, mummoni ja lastentarhanopettaja puhumme hänen kanssaan karjalaksi. Toistaiseksi hän ei osaa lukea. Luen hänelle satuja suomen-, karjalan- ja venäjän kielellä joka ilta. Hän kuuntelee tarkkaavaisesti satuja ja sitten kertoo mielellään niitä, hän sanoo.