Paikannimien väärä kirjoitusasu syytä korjata

Paikannimien väärä kirjoitusasu syytä korjata

Sergei Karpov
15.07.2020
Karjalan karjalaisten kerähmö ja Karjalan tutkimuskeskus ovat aloittaneet paikannimivirheiden keruun ja analysoinnin. Tarkoitus on saada virheet korjattua Venäjän paikannimiluettelossa.
Osa paikannimivirheistä sisältyy Rosreestrin paikannimiluetteloon ja pääsee sellaisenaan karttoihin, opastusmerkkeihin ja muuhun käyttöön. Niinpä Kollasjoki on opastusmerkissä Колос eikä Коллас. Kuva: Karjalan karjalaisten kerähmön VKontakte-tili
Osa paikannimivirheistä sisältyy Rosreestrin paikannimiluetteloon ja pääsee sellaisenaan karttoihin, opastusmerkkeihin ja muuhun käyttöön. Niinpä Kollasjoki on opastusmerkissä Колос eikä Коллас. Kuva: Karjalan karjalaisten kerähmön VKontakte-tili

Venäjän ja Karjalan tasavallan virallisessa käytännössä, kuten kartoissa, matkaoppaissa, opastusmerkeissä ja mediassa, on aika paljon esimerkkejä karjalaisten paikannimien väärästä kirjoittamisesta venäjäksi. Kysymys otettiin esille Karjalan karjalaisten 9. kerähmössä Aunuksessa maaliskuussa ja sisällytettiin kerähmön päätöslauselmaan ratkaistavaksi.

Huhtikuussa kerähmön valtuusto pani asian toimeksi ja julisti paikannimivirheiden keruun. Keruu jatkui kesäkuuhun asti ja se järjestettiin yhteistyössä Karjalan tutkimuskeskuksen kielen, kirjallisuuden ja historian instituutin kanssa.

— Pyysimme Karjalan asukkaita laittamaan meille tietoa heidän mielestään virheellisesti kirjoitettavista karjalaisista paikannimistä. Yhteensä saimme noin sata esimerkkiä Kalevalan, Prääsän ja Aunuksen piireistä, Sortavalasta ja Lahdenpohjasta, kertoo kerähmön valtuuston puheenjohtajiston jäsen, Karjalan tutkimuskeskuksen kielen, kirjallisuuden ja historian instituutin varajohtaja Svetlana Jalovitsyna.

Korjatut paikannimivirheet voi jakaa kahteen ryhmään.

Ensimmäiseen kuuluu virheet, jotka sisältyvät Venäjän rekisteröinti-, katasteri- ja kartografialaitos Rosreestrin paikannimiluetteloon ja pääsevät sellaisenaan karttoihin, opastusmerkkeihin ja muuhun käyttöön.

— Kollasjoki on opastusmerkissä Колос eikä Коллас. Uomaanjoki on Урма eikä Уомаа. Kavainon kylästä on käytetty virheellisesti nimeä Ковайно ja Uhutšuari-saaresta Урнашари, kertoo Karjalan tutkimuskeskuksen kielen, kirjallisuuden ja historian instituutin tutkija, Venäjän tiedeakatemian kirjeenvaihtajajäsen Irma Mullonen.

Toisessa ryhmässä on järjestelmällisiä virheitä, jotka ovat monta eri lajia. Ensinnäkin paikannimiin sisältyvien maantieteellisten termien asu on vaihteleva, esimerkiksi šuari-sana on Kalevalan piirin paikannimissä eri muodoissa: Урнашари, Кормушсари, Варнассуари.

Pyysimme Karjalan asukkaita laittamaan meille tietoa heidän mielestään virheellisesti kirjoitettavista karjalaisista paikannimistä
Svetlana Jalovitsyna, Karjalan karjalaisten 9. kerähmön valtuuston puheenjohtajiston jäsen

Karjalan kielen soinnittomat konsonantit ovat muuttuneet venäjänkielisissä vastineissa soinnillisiksi: Пажма (Puašma), Луоштанги (Luoštanki). Š-kirjainta vastaa ”ш” tai ”с”, esimerkiksi Муштасари (Muštašuari).

— Lisäksi on esimerkkejä, joissa ei ole vokaalisointua, kuten Кюльма (Kylmä) ja Мандуярви (Mäntyjärvi), Mullonen sanoo.

Nimistöntutkimuksen kannalta virheellisesti kirjoitettavista karjalaisista paikannimistä on erotettava joukko paikannimiä, jotka muodostuivat venäjänkielisinä vastineina vuosisatoja sitten. Ne eivät aina vastaa oikein karjalankielisiä alkunimiä, mutta ne ovat historiallisia ja Venäjän lainsäädännön mukaan niitä ei saa muuttaa.

— Tähän joukkoon kuuluu muun muassa Михайловское (Kuujärvi), Крошнозеро (Nuožarvi), Уссуна (Sununsuu), Педасельга (Pedäiselgy) ja Сопоха (Suopohju), Mullonen sanoo.

Sen lisäksi Karjalan paikannimistössä on niin sanottuja puolikäännöslainoja, jotka nekin muodostuivat kauan sitten. Ne ovat yhdyssanoja, joiden loppuosa on venäjännös karjalasta, esimerkiksi Ладвозеро (Latvajärvi) ja Гафостров (Haukkasuari).

— Kuitenkin tällaisten puolikäännöslainojen rinnalla on käytössä paikannimiä, jotka ovat täydellisiä jäljennöksiä karjalankielisistä alkunimistä, esimerkiksi Ладвозеро ja Латваярви. Koska molemmat vaihtoehdot ovat juurtuneet käytäntöön, pidämme niitä yhtä mahdollisina, Mullonen kertoo.

Mullosen mukaan ei ole myöskään käytännöllistä muuttaa toista perinnettä. Sen mukaan venäjänkielisissä paikannimissä, jotka ovat yhdyssanoja, käytetään venäjän kielen sääntöjen mukaan yhdysvokaaleja ”o” ja ”e”, esimerkiksi Кондопога (Kondupohju) ja Нильмогуба (Nilmilakši).

Paikannimivirheiden keruu ja analysointi tulevat jatkumaan Karjalassa. Se ei koske ainoastaan karjalaisia, vaan myös vepsäläisiä, suomalaisia ja venäläisiä paikannimiä. Tavoitteena on käydä läpi Venäjän rekisteröinti-, katasteri- ja kartografialaitos Rosreestrin paikannimiluettelo, joka sisältää noin 16 000 paikannimeä Karjalasta.

— Tässä luettelossa olevien k-kirjaimella alkavien paikannimien ennakkoanalyysi on osoittanut, että virheellisesti kirjoitettuja Karjalan paikannimiä voi olla viisi—seitsemän prosenttia, Mullonen sanoo.

Kielen, kirjallisuuden ja historian instituutti aikoo päättää paikannimivirheiden analysoinnin ensimmäisellä vuosineljänneksellä 2021. Sen jälkeen tehdään työtä yhdessä Karjalan kansallisuus- ja aluepolitiikan ministeriön, Rosreestrin ja Venäjän tielaitos Rosavtodorin kanssa korjausten tekemiseksi Venäjän paikannimiluetteloon.

— Olemme aiemminkin tehneet työtä paikannimivirheiden osalta. Se ei ole kuitenkaan tuottanut tulosta, koska Rosreestrilla ei ole menettelytapaa korjausten tekemiseen paikannimiluetteloon, Mullonen kertoo.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Nuoret oppivat laulamaan joikuja
Petroskoissa maanantaina käynnistyneellä etnoleirillä tutkitaan karjalaista kansanlauluperinnettä. Tänä vuonna saatiin ennätysmäärä hakemuksia laulunharrastajilta eri puolilta Venäjää.
Oma Mua
Rohkeimmat otettih ošua talvikalaššukšeh
Kalevalašša piettih perintehellini talvikalaššukšen kilpailu.
Karjalan Sanomat
Balettitanssijat rikkoivat myytin Lumitytöstä
Nykybaletti Vertikaali ensiesitettiin Karjalan musiikkiteatterissa osana Lumityttö: myytti ja todellisuus -hanketta. Baletti esitetään myös kansainvälisellä DanceInversion-nykytanssifestivaalilla Moskovassa.
Karjalan Sanomat
Liitto yhdistää, opettaa ja valistaa
Karjalan rahvahan liitto on täyttänyt 35-vuotta. Järjestön tuella tasavallan asukkaat lukevat karjalaa, omaksuvat kulttuuria ja osallistuvat hankkeisiin.
Oma Mua
Vienan ta Repol’an Karjalan käsitöitä opaššettih Petroskoissa
Viime netälillä Petroskoissa piettih käsityökurššija. Trajektorija-fondin joukko opašti kaikkie halukkahie leikkuamah puušta ta ompelomah.
Karjalan Sanomat
Ystävyysseura aikoo lopettaa toimintansa
Karjala–Suomiystävyysseuran puheenjohtaja kutsuu jäseniä kokoukseen päättääkseen seuran kohtalosta. Järjestön toiminta lienee loppusuoralla.
Oma Mua
Vaiku pagizemal suau tiijustua, midä rahvas tahtotah
Karjalan Rahvahan Liitto täyttäy tänä vuon 35 vuottu. Vuvvennu 1989 Liitto on yhtistännyh lujii karjalazii, Karjalan muan suvaiččijoi, oman rahvahan uskottavii puolistajii, oman kielen kandajii.
Karjalan Sanomat
Kostamuksen teatteri: 66 näytelmää yleisölle
Kostamuksen draaman ja komedian kansanteatteri juhli pyöreitä vuosia aidolla italialaisella komedialla.
Karjalan Sanomat
Koirat parantavat lasten hyvinvointia
Koirat auttavat lasten fyysisessä ja psyykkisessä kuntoutuksessa Petroskoissa. Tänä vuonna koiraterapiaan on jo osallistunut yli 90 lasta.
Oma Mua
Mustu kaži Markiz
Jo tahtoin heittiä paginan meijän pienembih velleksih näh, ga uvvessah nouzi silmien edeh mustu kaži – valgei bantu kaglas da viizahat kullankarvaizet silmät.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль