Ondarveläzet puolistetah Unusjärvie
Ondarveläzet kaikelleh opitah puolistua Unusjärvie da tahtotah, ku kalankazvattajile annettas toine järvi. Hyö jälgimäi suadih virrallizet vastavukset omih kirjazih, kudamat työttih vallanpidäjile vastavuttuu heijän kel kevätkuus.
Kevätkuun 18. päivänny ondarveläzet piettih enzimäzen yhtehizen kerähmön. Sih hyö kučuttih vallasolijua da kalankazvatandulaitoksen edustajua. Kerähmös rahvas yksimielizesti sanottih, gu ollah kalankazvatandua vastah Unusjärvel. Unusjärvi on kuvven kilometrin piäs Ondarvespäi. Sie ei ole nimittustu eloipaikkua, ei ole kyliä, enne kodvazen aigua on olluh huutor. Vezi järves on kirkas da puhtas, sie paikallizet rahvas suajah riäpöidy da siigua.
Kahten vuvven peräs biznesmiehet huavatah kazvattua Unusjärves kaheksakymmen seiččie tonnua torpua vuvves. Nellän vuvven peräs tämä miäry kazvau sadahseiččemehkymmenehviideh tonnassah. Unusjärvi on pieni, vezi sit läbi ei virdua, sendäh ondarveläzet varatah, gu torpankazvatandulaitoksen avattuu vien luadu äijäl pahenou.
Oraskuun 2. päivänny ondarveläzet tuaste piettih kerähmö Unusjärven periä. Sit hyö tiijustettih, ku Mujejärven piirin haldivo pidäy silmäl Unusjärven dieluo, a muatalovusministerstvu painottau sidä, ku kalankazvatuskohtu n:o 281 Unusjärvel on azuttu da annettu vuograh kalankazvattajile zakonan mugah dai iellehgi pidäy ruadua zakonan mugah.
– Kai on luajittu zakonan mugah, paiči yhty. Ihan allus, konzu luajittih kalankazvatuskohtii, ei kyzytty rahvahan mieldy. Se pideli ruadua federuallizen zakonan n:o 181 mugah. Ga meile niken ei sanonuh. Rahvahan puoles luvan andoi piirin haldivon piämies. Vastukohtua on, ga niilöi ei mainita, sellitti kerähmön allus Rugarven kyläkunnan piämies Aleksandr Petrenko. Sanakse, häi ihan allus on yhty mieldy rahvahanke: Unusjärvi annettih vuograh zakonan vastah, järvi pidäy jättiä rahvahale puhtahannu.
Muite siirdiä kalankazvatuslaitos kudualetahto toizele järvele ei sua. Zakon ei anna sih valdua.
– Ku ruadua zakonan mugah, ga pidäy painottua, ku hävitettäs kalankazvatuskohtu n:o 281. Ku halličus kuulis meidy da kentahto ottas vastuon sit. Ku kentahto tunnustannou, ku zakon oli rikottu, sit kelletahto pidäy maksua kalankazvattajile jengat, kuduat hyö maksettih kalankazvatuskohtan vuogras. Minun ellendyksen mugah, niken ei tahto vastata täs, sanoi Petrenko.
Ku ondarveläzet tahtotanneh pellastua ainavoluaduzen puhtahan Unusjärven, heil zakonan mugah on annettavu luba kazvattua torpua kudualtahto toizel järvel. Rahvahan mieles sih pädis Nurmas, ga kalankazvattajat jyrkäh sit kieldävyttih. Järvi la on liijakse pieni, sinne tulduu ei sua iellehpäi ližätä kalankazvatustu. Sendäh löyttih vaihtovariantu – Jolmojärvi. Segežan piirin puoles täl järvel jo kazvatetah torpua.
– Meil on annettavu kalankazvattajile vaihtovalličus, ku hyö voidas lähtie toizele järvele. Gu emmo andane vaihtovariantua, sit hyö jiähäh Unusjärvel. Sanotah: ei ole kunne lähtie. Toizielpäi ei sua päten sanuo: lähtietähgo hyö toizen järven vuograh suaduu Unusjärvelpäi vai ei. Toinah ei ni lähtietä, ku heil pidäy lunnastua jengua. Ga meil pidäy ruadua zakonan mugah, lujoitti Rugarven kyläkunnan piämies.
Kerähmös ondarveläzet, 27 hengie, iänestettih yksimielizesti sit, ku kalankazvatuskohtu noumer 281 Unusjärvel pidäy hävittiä. Kaikin annettih luvan andua torpankazvattajile uuzi kalankazvatuskohtu Jolmojärvel, ga vai sit, ku hävitettäneh kalankazvatuskohtu Unusjärvel. Kerähmön piätös annettih Rugarven kyläkunnan piämiehel, gu häi vedäs sen ielleh. Ondarveläine aktivistu Natalja Malejeva sanou, gu rahvas ei anneta perikse da ruvetah iellehgi puolistamah Unusjärvie. Vähimikse, opitah ruadua kaiken, ku tulieloile polvile jiäs puhtas järvi.
