On huaveh jagua sidä kniigastu kugali leviesti karjalazien keskes, internetasgi. Kniigazen suat lugie viijestostu minuutas.
– Karjalan kieli enämbi painau kieliaktivistoin da kielialal ruadajien mieldy. On toven kazvanuh kiinnostus omah kieleh juuri prostoil rahvahal, ga yhtelläh enämbistö pyzytäh bokas kielidielolois. Hyö ajatellah, ku kerran karjalazet kylät da tavat loppevuttih, niilöinke kaimavui kieligi. Tämä kniigaine olgah rokotuksennu niilöile karjalazile, ket ollah välinpidämättömät omua ezi-ižien kieldy kohti. Sendäh kniigan ven’ankieline oččikko on “Karel’skaja privivka”, sanelou kniigazen kirjuttai Natalja Antonova.
Häi keräi yhteh tukkuh enimät tiijot, kudamien lugiettuu ristikanzal rodieu selgei kuva: mittuine karjalan kieli on nygöi, kui se kehittyy, kus sidä voibi opastuo, mittumat ollah karjalankielizet resursat. Kaksikymmenkaheksasivuine kniigaine on kirjutettu ven’akse, vai oččikot ollah kahtel kielel – ven’akse da karjalakse. Kurjuttai on varmu, ku äijät karjalazetgi ruvetah lugemah ven’akse, enimät meis ei olla harjavuttu lugemah karjalakse. Segi on hiänny.
Kniigazes on kolme ozua. Enzimäzes kirjuttai sellittäy, mi arvoloi on karjalan kielel da muamankielel, mindäh maksau maltua karjalan kieldy, ket da kui paistah karjalakse tänäpäi, mittumat voijah olla motivatsiet karjalan kielen opastundas. Kaikis hinnakkahat ollah tiijot, kui karjalua maltamattomal ristikanzal vois allata opastuo kieleh, kus suaha abuu. On sellitettygi, kui puoles čuasus suau harjavuo lugemah da kirjuttamah. Natalja tuou ezile ezimerkilöi, kui voibi parandua omua kielineruo.
Toizeh ozah Natalja pani “karjalazien silmät”. Net ollah karjalankielizet sananpiät kuvineh, ven’akse sellitetyt. Nataljan sanoin mugah, juuri sananpiät ollah meijän uarreh. Niilöis on karjalazien oma nägö muailmah.
Kolmandendeh ozah kirjuttai on kerännyh yhteh linkat, viittehet karjalankielizih internet-resursoih, kui saitoih, muga sotsiualizien verkoloin sivuloih. Niilöin joukos ollah viittehet verkosanakniigoih da online-sanakniigoih.
Erikseh Natalja Antonova sellittäy, kui voibi kirjuttua karjalakse tiedokonehel, smartlaittehil, kui miärätä karjalazet kirjutandusimvolat. Net äijile karjalazile mennäh siiriči omis nerolois, rahvas sanotah kirjuttamistu jygiekse hommakse, hozi opastuo sih voibi terväh.
Karjalan Kielen Kodi on suannuh mahton jullata kniigaine Priäžän etnokul’tuurizen keskuksen Karjalan kieli on movvakas kieli –projektan avul, kudaman kannatti Timčenkon fondu. Karjalan Kielen Koin liitto toivou, ku kniigaine tuou hyödyy da potkahtustu omua kieldy maltamattomile karjalazile.
Liiton kezä-aktsii on moine: “Karjalaine, luve tämä kniigaine da anna se lugiettavakse yhtele tuttavale karjalazele!”