Mimmosie tarinoja šäilyttäy kivi?

Mimmosie tarinoja šäilyttäy kivi?

Aleksandra Lesonen
30.06.2020
Tänä kešänä myö voimma uuvveštah nähä, jotta Karjala on hyvin kaunis mua. Šiinä on äijän luonnon rikkahukšie, kumpasien luvušša meččien ta järvien lisäkši on ni kummallisie luonnon muistomerkkijä. Ruvekka yheššä tutkimah kotišeutuo!

Valtavan šuuri Leo Lankisen kivi on totini ta viisaš. Kuva: Aleksandra Lesonen
Valtavan šuuri Leo Lankisen kivi on totini ta viisaš. Kuva: Aleksandra Lesonen

Kävelet meččyä myöten, kuuntelet lintujen laulantua, tuulen haminua, okšien ročahušta jalkojen alla... ta äkkie šiun ieššä ilmeštyy kivi. Ta ei tavallini kivi, kun valtavan šuuri! Heti näkyy, jotta še šammaltunut kivi on totini ta viisaš, a šen šiämeššä varmašti šäilyy hyvin monta istorijua ta tarinua, kumpasie linnut vuosišatojen mittah kerrottih kivellä.

Tämän luonnon ihmehen virallini nimi on Leo Lankisen kivi. Še peittäytyy Mujejärven piirin mečissä Tiikšin pos’olkan lähellä. Kiven luotettavah peittoh kaččomatta monet varmašti tiijetäh šiitä. Kiven vierellä on ašetettu tiijotuštotaulu, kumpaseh on kirjutettu, jotta on olomašša tarina Tiikšin kiven alkuperäštä.

Tarinan mukah ennein muinoin Ontrosenvuaran pellon laijalla taivahalta jyšähti kivi, puitto mistä lienöy varottaen paikallisie karjalaisie. Näistä ajoista alkuan ihmiset lähikylistä ta huuttoriloista ruvettih käymäh šen kiven luokše, jotta kyšyö taivahantulijalta apuo ičellä, heimolaisilla ta lähisillä.

Viime vuosišualla tämä kivi kiinitti Karjalašša tunnetun kuvanveštäjän Leo Lankisen huomijuo. Kostamukšešša Leo Lankisen kunnivokši on nimitetty lapšien taitokoulu.

Voit olla, jotta konšanih meijän onnistuu toteuttua elämäh karjalaisen kuvanveštäjän Leo Lankisen ihanan meininkin. Ta šiitä valtavan šuuri kivi jatkau omua rajotointa rahvahan runojen šankarien kera.
Aleksandra Lesonen, Viena-šeuran jäšen

Ennein šotua Lankinen eli Ontrosenvuaran kyläššä ta rikeneh kävi kiven luokši. Šiitä Leo Lankisella tuli ajatuš luatie veššoškompositijon kiven ympäri. “Kalevalaiset valmissetah peltuo vilʼlʼan kylvöh” – näin taiteilija tahto nimittyä omua työtä. Näillä paikoilla ei ole Kalevala-eepossalla omissettuja muistopaččahie, ka ennein Ontrosenvuaran kylän kautti Čirkka-Kemi-jokie myöten oli matka nykyaikasen Lietmajärven pos’olkan siiričči Jyškyjärveh ta šiitä Uhtuoh. Tätä matkua kulki ni runojen keryäjä Elias Lönnrot. Moušot ni “Kalevalan” luoja niise ihaili kummallista kivie.

Leo Lankisen šuunnitteli luatie kiven veššoškompositijon kešekši. Muistomerkin käsipiirrokšešša eepossan kymmenen henkilyö ponnissetah kaikki voimat, jotta korjata pois valtavan šuuri kivi. Väinämöini innoššuttau heitä ruaton kantelehen šoitolla ta runoilla. Šankarien veššokšien piti olla kahen metrin korkiet ta luajitut vualiešta metallisešta šekašulatehešta. Kompositijon tarkotukšena oli esittyä kanšan uurahutta ta puhtahie tahtoja.

Valitettavašti kuvanveštäjä ei kerinnyn toteuttua omie šuunnitelmie. Leo Lankinen kuoli vuotena 1996.

Taiteilija šiirty tuonilmasih, a kivi vielä nytki šeisou mečän tiheiköššä. Šamoin šillä lauletah omie lauluja linnut, käyväh ihmiset huaveillen, jotta kivi toteuttau heijän toivomukšie. Kivi ottau vaštah huomenešpuolija ta kaimuau päivänlaškuja.
Voit olla, jotta konšanih meijän onnistuu toteuttua elämäh karjalaisen kuvanveštäjän Leo Lankisen ihanan meininkin. Ta šiitä valtavan šuuri kivi jatkau omua rajotointa rahvahan runojen šankarien kera. 

ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Passipo lapšien ammuntahiihošta
Koštamukšešša piettih Alovehien väliset lapšien ammuntahiihon kilpailut Karjalan tašavallan piämiehen palkinnošta. Še oli Anna Bogalii urheilumal’l’a – Severstal’ -kilpailujen finali.
Karjalan Sanomat
Vanhat puvut saavat kopiot
Pukujen kopiot esitellään toukokuussa Prääsän piirin etnokulttuurikeskuksessa.
Oma Mua
Ei voi olla! Minä olen sijalline…
Erähiči minä keriän must’oidu zdaittavakse. Tässäh nedälin aloh kävyin sinne, keräin da zdaičin. Toiči kai kahteh kerdah päiväs kävyin: huondeksel da ehtäl, a päiväl koisgi ruaduo on.
Karjalan Sanomat
Sanelu: Murmanskin alue mukana tempauksessa
Huhtikuun 19.—26. päivinä voi kirjoittaa sanelun karjalan ja vepsän kielellä. Tänä vuonna tempaukseen liittyy Murmanskin alue.
Karjalan Sanomat
Periodika esittelee itsensä Venäjä-messuilla
Karjalan suomen-, karjalan- ja vepsänkielisiä lehtiä ja kirjoja julkaiseva kustantamo Petroskoista tutustuttaa messuvieraita tuotteisiinsa ja karjalaiseen kulttuuriin.
Karjalan Sanomat
Nuoret oppivat laulamaan joikuja
Petroskoissa maanantaina käynnistyneellä etnoleirillä tutkitaan karjalaista kansanlauluperinnettä. Tänä vuonna saatiin ennätysmäärä hakemuksia laulunharrastajilta eri puolilta Venäjää.
Oma Mua
Rohkeimmat otettih ošua talvikalaššukšeh
Kalevalašša piettih perintehellini talvikalaššukšen kilpailu.
Karjalan Sanomat
Balettitanssijat rikkoivat myytin Lumitytöstä
Nykybaletti Vertikaali ensiesitettiin Karjalan musiikkiteatterissa osana Lumityttö: myytti ja todellisuus -hanketta. Baletti esitetään myös kansainvälisellä DanceInversion-nykytanssifestivaalilla Moskovassa.
Karjalan Sanomat
Liitto yhdistää, opettaa ja valistaa
Karjalan rahvahan liitto on täyttänyt 35-vuotta. Järjestön tuella tasavallan asukkaat lukevat karjalaa, omaksuvat kulttuuria ja osallistuvat hankkeisiin.
Oma Mua
Vienan ta Repol’an Karjalan käsitöitä opaššettih Petroskoissa
Viime netälillä Petroskoissa piettih käsityökurššija. Trajektorija-fondin joukko opašti kaikkie halukkahie leikkuamah puušta ta ompelomah.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль