Mansikanviljelijät etsivät uusia keinoja sadon lisäämiseksi

Mansikan pääsatokausi on alkanut koko Karjalassa. Maanviljelijän Ksenia Sosunkevitšin mukaan alkukesän säät ovat olleet mansikan kasvulle suotuisia. Aurinkoiset päivät ja yö- ja päivälämpötilojen suuri vaihtelu ovat tehneet mansikoista makeita.

— Sadon laatu on hyvä ja marjat ovat makeita, nuori maanviljelijä toteaa.

Sosunkevitšin tilalla ensimmäiset mansikat kypsyivät noin kymmenen päivää tavanomaista aikaa myöhemmin. Toukokuussa oli vähän lämpimiä päiviä, mikä vaikutti mansikan kasvuun.

— Viljelytunnelit suojaavat kasveja sään ääri-ilmiöiltä, rankkasateilta ja raekuuroilta. Lisäksi aurinko lämmittää viljelytunneleita, mikä nopeuttaa sadon kypsymistä, Sosunkevitš sanoo.

Uusi kasvatusmenetelmä parantaa mansikan kasvukuntoa ja pitkittää satokautta. Paikallista mansikkaa on tarjolla kesäkuusta elokuun loppuun asti.

— Tunneliviljely on uutta meille. Opimme sen hollantilaisilta asiantuntijoilta. Nyt olemme pystyttämässä viljelytunneleja hehtaarin alueelle. Koronapandemian takia yhteistyökumppanit eivät ole käyneet Karjalassa. Saamme tunnelin asennusohjeita Skypen kautta, Sosunkevitš kertoo.

Karjalainen maanviljelijä arvioi, että tunneliviljely mahdollistaa ensi vuonna mansikan tuotantomäärien kolminkertaistumisen.

 Frigo-taimet tuottavat marjaa elokuussa

Äänisenrannan piirin Suojun taajaman lähellä sijaitsevan tilan omistajat Sosunkevitšit ovat tänä vuonna Karjalan mansikanviljelijöistä ensimmäiset, jotka harjoittavat tunneliviljelyä mansikan kasvatuksessa. Viime vuonna he ensimmäisinä ottivat käyttöön kastelujärjestelmän. Kasteluun käytetään jokivettä.

— Keinokastelu auttaa marjan kypsymistä. Sen ansiosta mansikan sato on kaksinkertaistunut, Ksenia Sosunkevitš varmistaa.

Myös mansikan frigo-taimien viljely auttaa pitkittämään satokautta.

— Hollantilaiset asiantuntijat keksivät Frigo-tekniikkaa ympärivuotiseen marjojen viljelyyn. Hyvin nopeasti tämä tekniikka tuli tunnetuksi maailmassa, mansikanviljelijä kertoo.

Frigo-taimet tuottavat satoa jo istutusvuonna.

— Frigo-taimet alkavat tuottaa hedelmiä elokuussa, kun muut taimet lopettavat sadontuottonsa, Sosunkevitš sanoo.

Mansikanviljelijä joutuu olemaan ahkera, jos aikoo pärjätä markkinoilla. Mansikan viljely vaatii omat taidot. Sadon markkinointi ja logistiikka pitää osata.

— Mansikan kysyntä ylittää tarjonnan. Myymme marjaa Karjalan hoitolaan ja leipomoihin, mutta ne kysyvät lisää. Poimimme marjaa aamulla ja heti tuore marja tulee myyntiin asiakkaille, Sosunkevitš sanoo.

 

Viljelymaan puute hidastaa kehitystä

Nuoren mansikanviljelijän suunnitelmissa on lisätä satoisuutta muun muassa tunneliviljelyllä.

— Tunnelit maksoivat noin seitsemän miljoonaa ruplaa, mutta ne maksavat itsensä takaisin kolmen vuoden aikana, Sosunkevitš huomauttaa.

Maanviljelijän tarkoituksena on myös lisätä viljelymaata.

— Mansikan lisäksi haluan kasvattaa porkkanaa, punajuurta ja kaalia ja lisätä perunapeltoja. Paikallisia vihanneksia ei riitä markkinoilla, Sosunkevitš sanoo.

Vapaan viljelymaan puute hidastaa maanviljelyn kehitystä Karjalassa. Maanviljelijät ovat kertoneet ongelmasta paikallisille viranomaisille monien vuosien kuluessa.

— Suojun taajaman lähistöllä on viljelymaita, jotka ovat yksityisomaisuutta ja joita ei käytetä tarkoituksenmukaisesti. Viranomaiset eivät valvo niiden käyttöä, Sosunkevitš toteaa.

Maaliskuussa 2020 Karjalan päämies Artur Parfentšikov kertoi hallituksen istunnossa tasavallan peltojen inventointitutkimuksen järjestämisestä. Tutkimus auttaisi paljastamaan käyttämättömiä viljelymaita. Viljelykäytön ulkopuolella olevat pellot haluttaisiin ottaa pois omistajilta ja antaa viljeltäväksi maanviljelijöille.