Maisteriohjelmasta pohja tutkijan ja opettajan työlle
— Haluan suomen kielen maisteriksi, koska haluan tutkia suomen kielen eri aspekteja entistä syvemmin. Sen lisäksi maisteriohjelmaan kuuluu muutama oppiaine, jotka puuttuvat kandidaatin opetusohjelmasta, Petroskoin valtionyliopiston itämerensuomalaisen filologian laitoksen maisterilinjalle aikonut Tatjana Morozova kertoi kaksi vuotta sitten.
Maisteriohjelma itämerensuomalaisen filologian laitokselle avattiin vuonna 2018. Venäjällä maisteriopinnot kestävät kaksi vuotta, siis kesäkuun lopussa Petroskoin yliopistosta valmistuivat ensimmäiset suomalais-ugrilaisia kieliä lukeneet maisterit. Morozova kuuluu valmistuneiden joukkoon.
— Linjalle pääsi neljä opiskelijaa, mutta valmistui vain kaksi maisteria. Toinen maisteri on Darja Švetsova, itämerensuomalaisen filologian laitoksen johtaja Tatjana Paškova kertoo.
Opiskelun aikana tulevat maisterit lukivat suomen ja karjalan kieliä ja maailmankirjallisuutta.
— Olemme lukeneet historiallis-vertailevaa kielitiedettä koskevia oppiaineita. Muistiini on jäänyt filologian tohtorin Irma Mullosen kurssi itämerensuomalaisten kielten historiasta, Švetsova muistelee.
— Minusta hyödyllisiä olivat muun muassa suomen kielen stilistiikkaa ja käännöstä koskevat oppiaineet, Tatjana Morozova lisää.
Siitä huolimatta, että molemmat maisterit sanovat, että opetusohjelma vastasi heidän odotuksiaan, opettajat toivovat kuitenkin uudistuksia ohjelmaan.
— On tärkeä että maisteriohjelma avattiin vasta kaksi vuotta sitten, se oli meille uusi kokemus. Työn aikana ymmärsimme, että olisi hyvä lisätä opetusohjelmaan enemmän kielten käyttöä koskevia oppiaineita, Paškova kertoo.
— Nyt suunnitelmissa on muutoksia, mutta kerromme niistä, kun sen aika tulee, hän lupaa.
Maisteriohjelma on korkeakoulutuksen toinen vaihe. Paškovan mukaan maisteriohjelma antaa opiskelijoille mahdollisuuden saada lisää tietoja suomalais-ugrilaisista kielistä ja niiden ominaisuuksista.
— Maisteriopinnot ovat pakollisia, jos opiskelija haluaa jatkaa tutkijana tai opettajana yliopistossa, Paškova korostaa.
Maisteriopintojen tärkeänä osana oli opettajaharjoittelu yliopistossa.
— Harjoittelun aikana meidän täytyi pitää kahdeksan kielituntia. Opetin opiskelijoille vepsän kieltä. Sen lisäksi pidimme kaksi kirjallisuuden luentoa venäjän kielellä, Darja Švetsova kertoo.
Paškovan mukaan maisteriksi valmistunut Tatjana Morozova alkaa opettaa itämerensuomalaisen filologian laitoksessa ensi lukuvuonna.
— Suunnitelmien mukaan Morozova pitää nykysuomen kurssia sekä keskustelua toisen vuosikurssin opiskelijoille, Paškova kertoo.
Pääsykokeet järjestetään verkossa
Tänä vuonna Petroskoin yliopiston itämerensuomalaisen filologian maisterilinjalle toivotaan seitsemän opiskelijaa. Opetuslinjalla on viisi ilmaista ja kaksi maksullista opiskelupaikkaa. Pääsykokeina ovat suomen kieli ja kirjallisuus. Maisteriohjelmaan hakenut voi saada pääsykokeista enintään 100 pistettä.
— Pääsykokeet järjestetään verkossa elokuussa, itämerensuomalaisen filologian laitoksen johtaja Tatjana Paškova kertoo.
Venäjän korkeakoulutusjärjestelmän ominaisuutena on se, että maisteriksi aikova voi vaihtaa alan alemman korkeakoulututkinnon jälkeen.
— Siitä huolimatta, että suomea luetaan muillakin Petroskoin yliopiston opintolinjoilla, esimerkiksi historian instituutissa, muiden alojen edustajat eivät enää ole päässeet itämerensuomalaisen filologian laitoksen maistereiksi. Syynä voi olla se, että muiden alojen asiantuntijoille kirjallisuuden pääsykoe tuntuu vaikealta, Paškova selittää.
