Karjalan kieli – digitalikielekse
Elaigu on muuttunuh meile, karjalazilegi. Nygyaigazet tehnolougiet ližättih kirmevytty, ruttovuttu, uuttu tuttavundua jogahizen elaigah. Mustelkua, vie ei muga ammui myö pečatoičimmo tekstat pečatnoloil konehil da čotaičimmo ščotil. Kirjutimmo bumugukirjazii ta työnnimmö niidy poštan kauti, sit nedälilöin da kuuloin luguh vuotimmo vastavustu. Nygöi joga bumuagukirjaine jo on kummu, a sähkökirjaine tulou kolmes sekundas! Kirjutin jo monile meile pahoi pyzyy käis, käzi väzyy, kebjiembi on näpätä.
Ymbäri on kaikenmostu tieduo, kehtua vai vallita, kui pädeviä, mugai pädemättömiä. Äijät tiijot vaikutetah meih pahoi, jo pidäy olla milleh niilöin vastah ottajes. Vie 30 vuottu tagaperin myö igävöičimmö midätah uuttu, nygöi uvven suamizekse kehtua vai internet avata. Yhtelläh kiistämättäh internet on muuttanuh meijän elostu kynnen voidiessah. Sen luadu rodih toine moine. Tsifran (digitalin) tulendu parendi kielituottehien luavun moneh kerdah, ezimerkikse, TV:n lähetyksien.
Päivänvalgien suaduu karjalankieline sana on avvoi muailmale
Oma Mua -lehti, Viestit Karjala, Omin silmin, Kodirandaine -karjalankielizet TV- da raadivoprogrammat ollah avvoi internetas. Niilöil ollah omat saitat da sivut sotsiualizis verkolois vk.com da facebook. Jogahine suau kaččuo da kuunnelta pädeväl aijal, hozi pihal astujes libo mašinal ajajes. “Oma Mua” suau tilata kolmes minuutas koispäi lähtemätä.
Vigua täs on kyläläzile, osobi jo vahnemban polven rahvahale, kuduat enimytteh ei käytetä internettua sanojen sidä internuatakse”. Ket ollah harjavunnuot languruadivoh, tsifrah puutundu kestäy aigua. Sih niškoi pidäy ostua uvvet transl’uatorat – laittehet, kui televiizoratgi. Karjalan kylien digitaliziiruičendu kuulostau hyväl, ga nygözet tsifrulähetysstantsiet ei kateta tazavallan läs puolii mualois. Ruadivokuundelijoin miäry ylen äijäl väheni. Vahnembat rahvas, ket kuunneltih ruadivuo, heitettih sen languruadivon hävitändän periä, a nuorembat, internetan käyttäjät, ei ellendetä karjalua sissäh ku kuunnelta lähetyksii. Muite, ga karjalankielizen TV:n da ruadivon lähetysaigua liženi kahteh kerdah. Se on suurembii suavutuksii.
Joga ristikanzu suau suurendua kieliresursoi internetas
Karjalan kieli pujoittuu internettah puaksuh ihan riippumata kielenkannatusprogrammois, projektois da ruadokohtis. Jogahine ristikanzu voi vaikuttua internetresursoin kazvandah. Sanommo, sotsiualizet verkot kehitytäh ičepäiviidäh, ilmai jengoi, vai ristikanzan aktiivižuol.
Muailman suurin sanakniigu, välly entsiklopedii – Wikipedii – sežo kehittyy rahvahan väin vuoh. Sanakse, täkse aigua on kolme Wikipeedien versiedy karjalan kielel: livvinkarjalaine, vienankarjalaine da lyydiläine. Niilöis vai yhtele, livvinkarjalazele, on kehitetty livvinkarjalaine interfeisu, da se ainavo on piässyh haudomospäi. Toizet kaksi ollah vie haudomos, muga sanotus, inkubatoras, sildy ku ei ole vie sen verdua kirjutustu ku piästä siepäi.
Internetas voit luadie midä vai piäh tulou kielen hyväkse. Sinun aktivižuol ei ole rajoi. Voit purgua sinne mintah karjalankielizen pajozen da runozen, libo avata oma bloogu, libo kerho, libo luadie saitu. Voit keksie minto oman libo yhtyö jo toizien luajittuloih.
Karjalan kielen kursat loittuopäi
Internetas voit avata omat karjalan kielen kursat libo yhtyö toizien hommattuloih kursoih. Karjalan Rahvahan Liiton endine piälikkö Natto Varpuni pidäy karjalan kielen kursoi skypen kauti Karhumäin linnan karjalazile. Natol on yksin opastujin Piiterispäi da Irkutskaspäi. Karjalan Kieli Kodi -liitto koronaepideimien aigah on työnytännyh nelli karjalankielisty kursua eri maguh zoom.us-saitan kauti. Kai net ollah kanzoinvälizet, niilöih yhtyy Ven’an da Suomen puolen rahvastu.
Loittuopäi opastundu karjalan kieleh da karjalankielizen paginkanzan eččo internetas on karjalazien jo tulluh aigu. Jo ei maksa sanuo, ku karjalan kieli voi jiähä eloh vai kylis da perindöllizii elaigutaboi eläjes.
Karjalakse suau kirjuttua ei vaiku kniigoi
Karjalan kieli libuu internettah da nygyaigazih laittehih. Käyttösistiemat Android da iOS kannatetah karjalastu kirjaimikkuo dai sen “šliäpäkkähii” konsonantoi. Toizin sanojen, karjalakse on kebjei työndiä viestilöi da kirjuttua verkolois gadžetoin kauti. Karjalankielizen kirjaimikon näppäimistyö ei ole Windows-sistieman haldivoittulois tiedokonehis, ga myö ozavummo miäriämäl “šliäpäkkähii” konsonantoi eri simvoloin yhtymäl. Tiedokonehmuailmu kehittyy ruttoh, toinah sen käyttösistiemat terväh roitah karjalan kirjaimikole tävven pädevät.
Kirjuttua verkolois ilmai karjalazii kirjaimii, pengota šliäppii jo kuito ei ole etikietan mugah. Sinä buito käytät karjalan kieldy vai puolekse, et kunnivoiče sen erinomažuttu.
Kieldy enämbi nägyy sotsiualizis verkolois
Verkolois olemine andoi karjalazile uvven mahton olla yhtes kieliymbäristös. Täs on kaksi suurdu pl’ussua. Enzimäzekse, pidäjen yhtevytty verkolois, sinä enimytteh kirjutat. Kirjutandu enimile andavuu kebjiembi, migu pagizendu mindäh sendäh on aigua miettie omua kieldy, on mahto kohendua kirjutetun libo ottua iäres. Suusanan jo et kohenda, etgo peitä. Lähtijen sit, ku enimil meis karjalan kieli ei ole luja paginkieli libo myö varuammo hairahtuakseh paistes, kirjuttuakseh nägemättäh toine tostu on äijiä kebjiembi. Segi on toine pl’ussu – psiholougine puoli. Olles verkolois sinä piet enämbi varmuttu omua iččie kohti.
Tavan mugah karjalan kieldy verkolois käytetäh puaras toizen suuren kielenke – ven’an libo suomenke. “Vk.com”, “Facebook”, “Instagram”, “Twitter” ollah net rahvahan verkot, kudamis karjalan kieldy vuozi vuottu liženöy. Tiettäväine, verkolois rahvas “verkostutah”, suahah ičele uuttu pagin- da kirjutandukanzua. Sen kauti veriät muailmat avavutah.
Karjalan kieli pujoittuu mobiilisobivutandoih. Jovensuulaine karjalaine Maura Häkki sanelou omas ičes TikTok-sobivutukses, Savonlinnas eläi Ylöin Rin’oi – Instagrammas. Sotsiualizen median trendat ollah pastandu, keitändy, omien neroloin da oman persounan ozutandu.
Uuttu sanua vai liženöy
Vai lašku voi sanuo karjalan kieldy täh päiväh pädemättömäkse kielekse. Se, kudai ei tahto avata silmii. Karjalan virralline sanastokomissii on pannuh kundoh da luondoh äijän uuttu sanua. Media-, opastus-, haldivoičendu-, tiedotehniekkusanasto, yhteskunnallispoliittine sanasto ollah suadavis kui sanakniigois, mugai internetas libo online-sanakniigois, libo pdf-versiespäi purratunnu.
Uuzi kieliala andau uvvet terminatgi. Suomen karjalaine kieliaktivistu, professoru Martti Penttonen on luonnuh sanastuo robotiekkah da ohjelmoindah nähte da opastannuh niidy Karjalan Kielen Kois Vieljävrel.
Vienalaine kieliaktivistu Maikki Kundoz’ova on pannuh allule vk.com-verkon interfeisan kiändämisty vienakse. Vuvves 2018 algajen jogahine voibi azettua vk:n piäkielekse karjalan kielen (Karjalan Kieli β). Tämän ruavon hyvyös aktivistat pandih listoil enämbän viittysadua uuttu da vahnua sanua, kudamat pätäh vk:s ruadajes. On meineh oppie ruveta luadimah facebookan interfeisua yhtehizel karjalan kielel.
Kieliresursoi ymbäri Karjalan tazavaldua da Suomie
Enne avatut saitat suitetah karjalankielisty ainehistuo endisty enämbäl da uvvistetah omua nägyö. Karjalas on vuotettavu omamedia.ru-portualu, kudai meinatah avata jo kezäkuul. Periodika-julguamo, Karjalan Kanzalline kirjasto da Karjalan tiedokeksuksen Kielen, literatuuran da histourien instituuttu taritah jo enämbän karjalankielisty materjualua.
Uvvet kielipalstat avavuttih Karjalan Sivistysseuran da Karjalan Kielen Seuran saitoil Suomen puolel. Niilöis on suurdu hyödyy meigävellele. Aijankohtazennu pyzyy Kotimaisten tutkimuskeskuksen (KOTUS) kuuziozaine Karjalan Kielen Sanakirju.
Tulieh aigah piäzöy se kieli, kudai pyrgivyy uvvistumah, kudai on opastuskielenny da kudamal paistah lapset.
