Käsityö toimeentulon lähteenä
Karjalassa lähes 83 prosenttia rekisteröidyistä käsityöläisistä on 35—50-vuotiaita naisia, jotka eri syiden vuoksi ovat ruvenneet ansaitsemaan leipänsä käsitöillä. Jotkut käsityöläiset uskaltavat aloittaa oman liiketoimintansa. Aloittavia käsityöyrittäjiä pyritään tukemaan Northern Crafts ID -hankkeen raameissa. Hankkeen tavoitteena on lisätä käsityöyrittäjien roolia rajanylittävässä talouskehityksessä Karelia CBC -ohjelman alueella.
— Hankkeen keskeisiä tavoitteita on käsityöläisten liiketoimintataitojen kehittäminen sekä käsityöläisten ja yrittäjien rajanylittävä verkostoituminen. Lisäksi hankkeen tavoitteena on käsityön aseman ja ammatin arvostuksen paraneminen kohderyhmien ja asiakkaiden keskuudessa sekä alueellisen käsityömerkin vahvistaminen. Hankkeen myötä käsityöyrittäjien roolin toivotaan kasvavan Karjalan tasavallan, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Pohjanmaan talouskehityksessä, projektikoordinaattori Mervi Väisänen kertoo.
Projektipäällikkö Svetlana Koltšurinan mukaan mitä enemmän tulee käsityöyrittäjiä, sitä paremmin kehittyy tasavallan talous.
— Toissavuotisen selvityksen mukaan vain kaksi prosenttia käsityöläisistä kertoi harjoittavansa yritystoimintaa. Tänä vuonna 37 prosenttia sadasta käsityöläisestä kertoi rekisteröityvänsä yrittäjäksi. Se on tuntuva kasvu, projektipäällikkö sanoo.
Karjalassa tyypillisiä käsityöaloja ovat keramiikka ja tekstiili.
— Enemmän on kuitenkin tekstiilialaan erikoistuneita mestareita. He ompelevat vaatteita, kangaslaukkuja ja hengityssuojaimia. Keramiikkataiteen harjoittajia on myös paljon tasavallassa. Keramiikka on muodikas ja vaativa suunta, Koltšurina lisää.
Käsityöyrittäjille ja halukkaalle on järjestetty webinaareja. Niitä oli kuusi.
— Kesällä webinaareja ei järjestetä. Ne alkavat vasta syksyllä. Kaikki webinaarit ovat katsottavissa verkosta. Webinaareissa kerrotaan käsityöyrittäjyydestä ja vielä vastataan osanottajien kysymyksiin. Jokainen webinaari kestää tunnin, Svetlana Koltšurina kertoo.
Kansainväliseen hankkeeseen osallistuu myös suomalaisia asiantuntijoita.
— Suomalaiset käsityöläiset erottuvat karjalaisista. Suomessa kaikki käsityöläiset on rekisteröity ja he opiskelevat käsityömestareiksi opistoissa. Karjalassa suurin osa käsityöläisistä on korkeakoulutettuja, muttei heillä ole erikoista käsityökoulutusta. Aluksi he opiskelevat juristeiksi ja sitten he työskentelevät käsityöläisinä, Svetlana Koltšurina toteaa.
Venäjältä toistaiseksi puuttuu kriteerejä, joiden perusteella henkilö voitaisiin kirjoittaa käsityöläisten luokkaan.
— Tarvitaan järjestelmä, jonka avulla voidaan laskea käsityöläisten määrä ja selvittää, millä alalla he työskentelevät, hän jatkaa.
Hankkeeseen kuuluu kysely, jonka vastausten pohjalta laaditaan liiketoimintataitoja lisäävä koulutus. Koulutuksen sisällöstä vastaa Itä-Suomen yliopiston Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate. Muut hankepartnerit ovat Suomi–Venäjä-seura, Alkuperäiskansojen ja julkisen diplomatian tukikeskus Nuori Karjala ja Karelika-matkatoimisto.
Myyntiosaaminen on keskeisin haaste
Suomessa kuten Karjalassakin suoritettiin kysely maalis—huhtikuussa käsityöalan toimijoiden keskuudessa.
— Suomessa aineiston hankinta suoritettiin sähköisellä kyselylomakkeella ja kyselyyn saatiin vastauksia 148 kappaletta. Hankkeessa toteutettava koulutus suunnitellaan juuri tuon kyselyn tulosten pohjalta, jotta koulutus vastaisi mahdollisimman hyvin käsityöläisten ja käsityöyrittäjien tarpeita, Mervi Väisänen kertoo.
Suomen tutkimuksen mukaan käsityöyrittäjien keskuudessa on koulutukselle tarvetta. Kyselyssä tiedusteltiin liiketoiminnan ja tuloksen kehittämisen keskeisiä haasteita. Noin 70 % vastaajista koki, että liiketoiminnan ja tuloksen kehittämisen keskeisin haaste on markkinointi- ja myyntiosaaminen. Lisäksi haasteiksi nähtiin taloushallinnon osaaminen 42 %, sekä digiosaaminen 41 %.
— Vastaajilta kysyttiin myös osaamisen kehittämisen tarpeita. Kyselyn mukaan kärkeen nousi kolme osaamisaluetta, joita vastaajat haluaisivat kehittää: verkkokauppaan liittyvät asiat, myynti- ja markkinointiosaaminen ja verkostoituminen. Noin puolet vastaajista nosti esiin myös tarpeen parantaa osaamistaan uusien myyntikanavien hallinnoinnissa sekä sosiaalisen median hyödyntämisessä. Merkittävän suurella osalla vastaajista 44% oli tarve kehittää osaamistaan verkkomainonnan, liiketoimintamallin ja liikeidean kehittämisen alueilla, projektikoordinaattori jatkaa.
