Iivanankylys opi lembie nostua
Ennevahnas Iivananpäivän yöl tiešuaroil tytöt da brihat vahnoih puuvenehih luajittih tuli, sit sen piäliči hypittih. Vie musteltih, ku Iivananpäiviä vaste nuoret brihat kerättih yhteh vahnat adrat da astavat, viettih net meččäh mägyričäle da poltettih. Uskottih, gu savus olles kai paha iäre lähtöy. A Iivananyöl tulet palettih kaikkiel, poltettih vahnoi aidoi, astavoi, puulomuloi. Dai sie nuorižo hyppi tules piäliči.
Iivananpäivän da Perdunpäivän välil on semmoine aigu ‒ Viändöi. Vahnat rahvas mustellah, gu täl aigua lembie nostettih, ken kui maltoi. Sanotah, gu pidäy aijoi huondeksel, kuni rahvas vie muatah, kävvä vetty järves ottamah, sie sil viel silmät pestä da sanuo:
Nouze lembi liekkumah
Kunnivoine kuulumah
Annil (tytön nimi) ristikanzal.
Viändöin aigua voibi vie kylyh kävvä, kerale pidäy ottua puun lehtilöis da kukkazis luajittu vastu, kylbevyö sil vastal da lykätä se levole.
Sanotah nengagi lembi nouzou.
Ennevahnas Iivananpäiviä vaste tytöt käydih kastettu keriämäh heinien piäs, keräiltih da lugiettih:
Kuni kaste heinäs
Sini kassu selläs…
Viändöin aigua tyttölöin kois ikkunan ulgopuolile pandih käzipaikkoi. Sitgi lembi nouzou. Sanotah vie voibi Iivananpäiviä vaste muilua panna sen talon peldoh, kus briha eläy. Perdunpäiviä vaste yöl muilu otetah da sil silmät pestäh, buitegu lembi kohenou.
Toiči neidizet luajittih peldokukis da tiähkilöis venkoi, laskiettih net järveh libo jogeh da kačottih, ku loitos se menöy – sit terväh piäzet miehele, a ku pyzyy rannas – täl vuvvel ei pie vuottua sulhazii.
Tiijattögo työ, mi on lembi?..
Ližiä lugekkua Omas Muas 1.07.2020
