Iivana Rokačču purjehti Kantalahteen

Iivana Rokačču purjehti Kantalahteen

Jelena Maloduševa
21.07.2020
Veneenrakentajan Pavel Dolgihin johtama miehistö purjehti hänen rakentamallaan veneellä Karhumäen piirin Pinduisesta Murmanskin alueen Kantalahteen ja takaisin.
Veneenrakentaja Pavel Dolgih miehistöineen kävi Gandvik-keskiaikafestivaalilla. Heillä oli kaikki, mitä tarvitaan matkantekoon: veneen ja varusteiden lisäksi kova into purjehtimiseen ja halu uusien asioiden kokemiseen. Kuva: Leen Van-Gaalen
Veneenrakentaja Pavel Dolgih miehistöineen kävi Gandvik-keskiaikafestivaalilla. Heillä oli kaikki, mitä tarvitaan matkantekoon: veneen ja varusteiden lisäksi kova into purjehtimiseen ja halu uusien asioiden kokemiseen. Kuva: Leen Van-Gaalen

Pinduisessa asuvan veneenrakentajan Pavel Dolgihin johtama miehistö purjehti Kantalahteen Iivana Rokačču -nimisellä veneellä. Veneilijät kävivät Gandvik-keskiaikafestivaalilla.

Vesireitti alkoi Karhumäen piirin Pinduisesta ja kulki Belomorskin kautta Solovetskin saarelle. Vene purjehti Kantalahteen Kemin piirin Kriitinän ja Murmanskin alueen Umban kautta.

— Reitin vaeltaminen Ääniseltä kanavaa myöten Vienanmerelle kesti seitsemän päivää. Venemiehistössä oli kymmenen ihmistä, Pavel Dolgih kertoo.

— Veneretki oli pitkä, siis osa veneilijöistä purjehti vain osan matkaa. Paluumatkalla meitä oli kaksi: minä ja Andrei Belous. Kaikki muut lopettivat matkansa lomapäivien puutteen vuoksi, hän lisää.

Pavel Dolgih kävi elämänsä ensimmäisellä veneretkellä Ääniseltä Vienanmerelle. Hän kohtasi onnekseen asiansa osaavia veneilijöitä, muun muassa hollantilaista Leen Van-Gaalenia, joka avasi hänelle veneretkeilyn saloja.

— Venemiehistöllä oli kaikki, mitä tarvitaan matkantekoon: veneen ja varusteiden lisäksi kova into purjehtimiseen, seikkailumieli ja halu uusien asioiden kokemiseen ja maailman näkemiseen. Nyt meillä on takana reissu, joka ei varmasti unohdu koskaan, Dolgih sanoo.

Retken aikana komilainen miehistö sukelsi keskiaikaan. Heillä oli pellavavaatteita ja he söivät savilautasilta ruokaa, jota syötiin keskiajalla: ryynejä, suolalihaa, porkkanaa ja sipulia.
Pavel Dolgih, veneenrakentaja Pinduisesta Karhumäen piiristä

Venemiehistö kävi Gandvik-keskiaikafestivaalilla komilaisten keskiaikaharrastajien kutsusta. Komin tasavallan Syktyvkarissa on Tunturihaukka-klubi, jossa keskiaikaharrastajat tekevät esityksiä sotahistoriallisista tapahtumista.

— Klubin jäsenet sanoivat, että minun rakentamani vene sopii hyvin festivaalille. Neuvottelin heidän kanssaan yhteisestä veneretkestä vuoden kuluessa, Dolgih kertoo.

— Osan reittiä purjehdimme komilaisen Varyš-veneen kanssa. Paluumatkalla rantauduimme Vienanmeren saarelle ja odotimme parempaa säätä, hän jatkaa.

Veneretken aikana komilainen miehistö sukelsi keskiaikaan. Heillä oli pellavavaatteita he söivät savilautasilta ruokaa, jota syötiin keskiajalla: ryynejä, suolalihaa, porkkanaa ja sipulia. Keskiajan harrastajat purjehtivat Komista Kantalahteen tuhat kilometriä.

Iivana Rokačču asui Mujejärven piirin Tiiksin kylässä 1500—1600-lukujen vaihteessa. Häntä pidetään kansallissankarina: hän onnistui pysäyttämään ruotsalaisten hyökkäyksen, vaikka kaatuikin taistelussa.
Pavel Dolgih, veneenrakentaja Pinduisesta Karhumäen piiristä

Kiinnostus puuveneiden rakentamiseen heräsi Pavel Dolgihissa viisi vuotta sitten. Silloin hän rakensi ensimmäisen kižanka-veneensä. Veneellä Dolgih kävi Äänisen regatta -festivaalilla.

Poliisimies Pavel Dolgih ei voinut kuvitellakaan, että hänen kiinnostuksensa veneenrakentamista kohtaan olisi ollut niin vahvaa.

Vuonna 2018 Dolgih rakensi toisen puuveneen. Hänen ystävänsä ja poikansa auttoivat häntä. Veneenrakentaja osallistui taas Kižin regattaan ja sijoittui toiselle sijalle.

— Vene on alkuperäistä viikinkien 1000-luvun sotalaivaa jäljittelevä alus. Sen nimeksi tuli Iivana Rokačču, joka asui Mujejärven piirin Tiiksin kylässä 1500—1600-lukujen vaihteessa. Rokaččua pidetään kansallissankarina, koska hän onnistui pysäyttämään ruotsalaisten hyökkäyksen, vaikka kaatuikin taistelussa. Tiiksissa on Iivana Rokaččun muistopatsas. Olen ylpeä, että veneeni kantaa tämän miehen nimeä, Dolgih sanoo.

Hollantilainen veneilijä apuna retkellä

Hollantilainen Leen Van-Gaalen purjehti veneenrakentajan Pavel Dolgihin kanssa Iivana Rokačču -veneellä Pinduisesta Belomorskiin.

— Pavel Dolgih kutsui minut veneretkelle, koska olen kokenut veneilijä. Isälläni oli pieni laiva ja minulla oli oma purjeveneeni. Kuusivuotiaasta lähtien olen viettänyt aikaani vesillä. Osallistuin moniin regattoihin veljeni kanssa, Van-Gaalen kertoo.

Yhdeksän vuotta sitten Leen Van-Gaalen karisti Amsterdamin pölyt jaloistaan ja muutti asumaan vaimonsa kotikaupunkiin Karhumäkeen. Nyt hän sanoo Karjalasta tulleen hänen toinen kotinsa.

— Hollanti on pieni maa. Siinä kaikki on lähellä. Venäjä on suuri ja se yllättää koko ajan. Täällä on kiintoisaa asua. Meillä on kolme lasta. Hollannissakin minulla on vielä poika ja tytär. Perheeni kanssa matkustamme usein ympäri Karjalaa, Van-Gaalen kertoo.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Animaation parissa aamusta iltaan
Jessoilan animaatiostudion johtaja Oleg Obnosov on opettanut lapsille animaatiota lähes 20 vuotta. Tänä vuonna hän sai Paras taiteilija-opettaja -arvonimen.
Karjalan Sanomat
Lobanovin sillan korjaus ruuhkauttaa liikennettä
Lobanovin sillan peruskorjaus on ruuhkauttanut liikennettä Petroskoissa. Viranomaiset yrittävät ratkaista liikenneongelman.
Karjalan Sanomat
Tulvat ovat uhanneet Karjalan piirejä
Huhtikuun alusta Äänisenrannan piiri on kärsinyt huomattavasti tulvavesistä. Nyt tilanne on vakiintunut tasavallassa. Monen joen vedenpinta on laskenut.
Oma Mua
Passipo lapšien ammuntahiihošta
Koštamukšešša piettih Alovehien väliset lapšien ammuntahiihon kilpailut Karjalan tašavallan piämiehen palkinnošta. Še oli Anna Bogalii urheilumal’l’a – Severstal’ -kilpailujen finali.
Karjalan Sanomat
Vanhat puvut saavat kopiot
Pukujen kopiot esitellään toukokuussa Prääsän piirin etnokulttuurikeskuksessa.
Oma Mua
Ei voi olla! Minä olen sijalline…
Erähiči minä keriän must’oidu zdaittavakse. Tässäh nedälin aloh kävyin sinne, keräin da zdaičin. Toiči kai kahteh kerdah päiväs kävyin: huondeksel da ehtäl, a päiväl koisgi ruaduo on.
Karjalan Sanomat
Sanelu: Murmanskin alue mukana tempauksessa
Huhtikuun 19.—26. päivinä voi kirjoittaa sanelun karjalan ja vepsän kielellä. Tänä vuonna tempaukseen liittyy Murmanskin alue.
Karjalan Sanomat
Periodika esittelee itsensä Venäjä-messuilla
Karjalan suomen-, karjalan- ja vepsänkielisiä lehtiä ja kirjoja julkaiseva kustantamo Petroskoista tutustuttaa messuvieraita tuotteisiinsa ja karjalaiseen kulttuuriin.
Karjalan Sanomat
Nuoret oppivat laulamaan joikuja
Petroskoissa maanantaina käynnistyneellä etnoleirillä tutkitaan karjalaista kansanlauluperinnettä. Tänä vuonna saatiin ennätysmäärä hakemuksia laulunharrastajilta eri puolilta Venäjää.
Oma Mua
Rohkeimmat otettih ošua talvikalaššukšeh
Kalevalašša piettih perintehellini talvikalaššukšen kilpailu.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль