Hyviä mieldy suat žiivatoin keskes

Hyviä mieldy suat žiivatoin keskes

Valentina Mironova
16.07.2020
Zaozerje-kyläs täl keviäl rubei ruadamah kontaktuzooparku, kus voibi kaččuo, syöttiä da silittiä kodižiivattoi da kodilinduloi.
Zooparkas on kymmene kozua, niilöi voibi syöttiä käis heinäl. Kuva on otettu Belaja ferma -kontaktuzooparkan Vkontakte sivul.
Zooparkas on kymmene kozua, niilöi voibi syöttiä käis heinäl. Kuva on otettu Belaja ferma -kontaktuzooparkan Vkontakte sivul.

Nygyaigazet lapset kazvetah elävii kodižiivattoi nägemättäh, nähtäh niidy vaiku televiizoras libo kniigukuvis. Hyvä vie on moizii kohtii, kus pietäh kuda-midä žiivattua da kučutah toiziigi omal silmäl kaččomah. Petroskoin lähäl, Zaozerje-kyläs, täl keviäl rubei ruadamah kontaktuzooparku.

Vuozi tagaperin eräs pereh sai omah käyttöh vuitin sovhouzan endizii peldoloi da rubei ostamah erilazii kodižiivattoi. Erähät žiivatat tuodih linnan da lähikylän eläjät. Nygöi fermas on lehmii dai vazoi, heboloi da varzoi, kozii dai kozanpogii, lambahii dai vuonii, kodijänölöi omien poigienke. Löydyy tiä eri linduloi: erivärizii kukkiloi, kanoi dai kananpoigii, mustii dai valgieloi sorzii, pitkykagluhanhiloi, kaunehii tsesarkoi da hyvöindelijöi ind’ukkoi. Valläl heiniä syömäs kävelläh hevot da heijän ymbäri juoksendelou ei ammui rodivunnuh varzu. 

Pienen ekskursien lopus jogahine suau nosta hevol selgäh, pienembät lapset voijah ajella poonil. Tiä taritah juodavakse kozanmaiduo da kodijäiččiä, nengomat syömizet pyzytäh hinnois linnan laukois.

Omas aijas seizotah počit, moizet suuret, čomat da puhtahat. Tiä voibi nähtä osluagi, ižändöin mieles, se on ylen vastukavaine. Eriže omas suures aijas juoksendellah pedrat, kezän aigua niilöin selläs lähtietäh karvat, a sarvet ollah moizet kaunehet da pehmiet, ku pl’uuššu rouno. Tämän zooparkan žiivatat ei varata rahvastu, mielihyväl juostah edeh da otetah syömisty käzis. Gu tullet aidah, net ei hypätä piäl, vaiku ymbäri sinus ruvetah punomahes. Zooparkah tulluot kävelläh žiivattoi kaččomas ižändöinke, kuduat vie saneltah midätahto joga elätis. Pienen ekskursien lopus jogahine suau nosta hevol selgäh, pienembät lapset voijah ajella poonil. Joga kohtas voibi fotografiiruija. Tiä taritah juodavakse kozanmaiduo da kodijäiččiä, nengomat syömizet pyzytäh hinnois linnan laukois. Fermas lapset dai vahnembat suajah hyväi mieldy da tiijustetah, miittumiia žiivattoi voibi kazvattua meijan puolel.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Animaation parissa aamusta iltaan
Jessoilan animaatiostudion johtaja Oleg Obnosov on opettanut lapsille animaatiota lähes 20 vuotta. Tänä vuonna hän sai Paras taiteilija-opettaja -arvonimen.
Karjalan Sanomat
Lobanovin sillan korjaus ruuhkauttaa liikennettä
Lobanovin sillan peruskorjaus on ruuhkauttanut liikennettä Petroskoissa. Viranomaiset yrittävät ratkaista liikenneongelman.
Karjalan Sanomat
Tulvat ovat uhanneet Karjalan piirejä
Huhtikuun alusta Äänisenrannan piiri on kärsinyt huomattavasti tulvavesistä. Nyt tilanne on vakiintunut tasavallassa. Monen joen vedenpinta on laskenut.
Oma Mua
Passipo lapšien ammuntahiihošta
Koštamukšešša piettih Alovehien väliset lapšien ammuntahiihon kilpailut Karjalan tašavallan piämiehen palkinnošta. Še oli Anna Bogalii urheilumal’l’a – Severstal’ -kilpailujen finali.
Karjalan Sanomat
Vanhat puvut saavat kopiot
Pukujen kopiot esitellään toukokuussa Prääsän piirin etnokulttuurikeskuksessa.
Oma Mua
Ei voi olla! Minä olen sijalline…
Erähiči minä keriän must’oidu zdaittavakse. Tässäh nedälin aloh kävyin sinne, keräin da zdaičin. Toiči kai kahteh kerdah päiväs kävyin: huondeksel da ehtäl, a päiväl koisgi ruaduo on.
Karjalan Sanomat
Sanelu: Murmanskin alue mukana tempauksessa
Huhtikuun 19.—26. päivinä voi kirjoittaa sanelun karjalan ja vepsän kielellä. Tänä vuonna tempaukseen liittyy Murmanskin alue.
Karjalan Sanomat
Periodika esittelee itsensä Venäjä-messuilla
Karjalan suomen-, karjalan- ja vepsänkielisiä lehtiä ja kirjoja julkaiseva kustantamo Petroskoista tutustuttaa messuvieraita tuotteisiinsa ja karjalaiseen kulttuuriin.
Karjalan Sanomat
Nuoret oppivat laulamaan joikuja
Petroskoissa maanantaina käynnistyneellä etnoleirillä tutkitaan karjalaista kansanlauluperinnettä. Tänä vuonna saatiin ennätysmäärä hakemuksia laulunharrastajilta eri puolilta Venäjää.
Oma Mua
Rohkeimmat otettih ošua talvikalaššukšeh
Kalevalašša piettih perintehellini talvikalaššukšen kilpailu.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль