Hieru vai kylä?
Eččimäh vastavuksii rubiemmo yhtes Videlen da Suuren Mäin eläjien da opastunnuzien niminiekoin kel. Ezmäzikse kyzymmö rahvahal, kui puaksumbah heile sanotah: hieru vai kylä?
– Anukses sanotah hieru, minä olen Anuksespäi, sie sanottih hieru. Kylä sanotah Videles. Minä tänne tulin kyläh elämäh, sanou Videlen eläi Antonina Stepanova.
Ivan Bogdanov Suures Mäispäi vastai, ku heil puaksumbah sanotah hieru:
– Muga dai muga sanotah. Sanotah kylä dai sanotah hieru.
– Meile sanotah hierukse, a mi on se kylä, en voi sanuo. A Hierun kylä oli Pertijärves Hierun kylä. Yksi oli Hieru, a toine oli Hierun kylä, a mindäh se oli moine, en voi sanuo, Hieru, ližäi mägiläine Nikolai Mihailov.
Ero kylän da hierun välil
Kuuziozazes “Karjalan kielen sanakirjas” löydyy tukku hieru- dai kyläkandastu sanua da sanondua. Karjalakse voibi lähtie kyläle dai hierule, olla kyläs dai hierus. Karjalas on kylälästy dai hierulastu, kyläväli dai hierukeski. Ongo sit kylän da hierun välil ero?
– Yhtenjyttyine on sana. Se on derevn’a, ven’akse. Hieru on derevn’a, i kylä on derevn’a, on varmu Antonina Stepanova.
Ivan Bogdanovan mieles nimidä eruo kylän da hierun välil ei ole:
– Kylä da kylä, hieru, hieru. Kylä on suurembi, hieru on pienembi. Yksikai se samaine.
– Kuibo puaksumbah teile sanotah?
– Hieru.
– Suurdu dai piendy?
– Da, hieru sanotah.
Valentina Mihailova Mäispäi sežo voibi vai arbailta, mis hieru eruou kyläs:
– Kylä, naverno, on suurembi, hieru on pienembi.
– No teile tämä Suuri Mägi aiga suuri on kylä, a sanotto hierukse.
– Nygöi d’o on pieni. Hieruine vai d’äi.
Kiännymmö opastunnuzien niminiekoin puoleh. Ongo kylän välil eruo vai ei?
– Nygözet kielen käyttäjät toinah jo ei nähtä tädä eruo. Ga enne se on olluh. Sendäh gu kyläkse sanottih pienien kyläzien joukkuo. Hieru oli moine pieni kylä, kuduas oli vai yksi taloi da muat sit ymbäri. Allus se oli hieru, sanou filolougientiijon doktoru, paikannimistön tutkii Irma Mullonen.
Vaigu livvis, ei nikuduas muus kieles
Toiči rahvas sanotah, ku kyläkse sanotah hieruu, kuduas on kirikkö. Sanommo, Videl on kylä. Sie nygöigi on kirikkö. Ga aigoinah Suures Mäisgi oli kai kaksi kirikkyö. Mindähbo sit Mägie sanotah hierukse?
– Hieru on, tiettäväine, ainavoluaduine sana livvis, sendäh gu sille ei lövvy vastinehtu toizis sugukielis. Tämä kerdou sit, ku tämä sana on aiga uuzi. Sana kylä on ylen vahnu. Sille löydyy vastinehtu loittozis suomelas-ugrilazis kielis. Sil igiä on jo vuozituhanzii. Hierul igiä voibi olla vaste eräs vuozisada, jatkau Irma Mullonen.
Kylä suomekse da eestikse on kylä, saamekse – gil’, vadjakse čylä, vepsäkse – kylä da der’uun. Kuduas kielespäi sit tuli hieru-sana? Tiijämmöhäi, ku puaksumbah uvvet sanat tullah kielih lähisusiedoispäi da niis rahvahispäi, kudamien kel puaksumbah ollah kosketuksis. Karjalazien lähisusiedoi oldih ven’alazet, suomelazet, saamelazet, vepsäläzet. Rajal eläjes karjalazil puaksuh puutui vastavuo ruoččiloin kel.
– Tämä hieru-sana on toinah yhtevyksis vepsäläzeh here-sanah, mi meijän kieleh on höštö, höšte. Da herettada on panna pellole höštötty. Livvin murdehes on verbi hieruo – reduvuttua, lijastua. Gu siirdynemmö vähäzel päivänlaskupuoleh, päivännouzusuomelazih murdehih, ga sie hieroa-sana erähis yhtevyksis liittyy lapsen ullostukseh. Sie da i tiä hieruo-sanal on yhtehine höštyöh da ligah ozuttai kehitys da juuri, sellittäy tutkii Irma Mullonen.
Midä yhtehisty vois olla kyläl da höštyöl?
Nygöi livvin kieles ei ole sanua here. Se meijän kieleh on höštö, höšte. Irma Mullozen sanoin mugah, vepsäläine here da liygiläine hieru ollah jälgi niilöis ammuzis aijois, konzu Luadogan da Iänisjärven väline kannas oli Novgorodan alaine, konzu tiä elettih vepsäläzet. Kiännymmö järilleh hieruh. Se on roinnuhes verbis hieruo, kui loppu – loppie-sanas da algu – allata-verbis. Merkičyksen puoles hieru arbaituttau. Midä yhtehisty vois olla kyläl da höštyöl? Vastuau Irma Mullonen:
– Niidy yhtistäy muantalovus, muanruado. Sendäh gu tämä sana hieru on merki sit aijaspäi, konzu siirryttih kaskenpoltandas kaksivuorollizeh jällespäi kolmevuorollizeh vil’l’ankazvattamizeh. Sidä ei voinnus olla ilmai höštyön panendua pellole. Tämä on ylen tärgei, sendäh gu se oli uuzi kul’tuurumuodo. Vahnois perindöllizis pienis kylis piälimäzenny ei oldu koit, huonukset da heinysaruat, ga vai se väitetty muapala, peldo, kudai syötti perehen. Tämän periä rodih uuzi terminygi – hieru.
Mindähbo enimytteh livvis
Äijygo igiä vois olla hieru-sanal? Kaksi- da kolmevuorollistu vil’l’ankazvattamistu meijän rannal allettih pidiä kuilienne 1100-1200-vuozil. Sih aigah livvin kieleh tuligi hieru-sana. Ga mindähbo sidä enämbäl kuulet liygiläzien paginas? Mindähbo hieru-sanua ei tietä vienan da tverin karjalazet?
– Voibi olla, ku täs kuvastuu yhtevys ven’alazeh vastuajah terminäh. Tämä voi olla moine kiännöslaihin. Sendäh gu ven’an kielen rinnal olijois susiedumurdehis tietäh sana poz’om. Se on yksielpäi höštö, toizielpäi – kylä. Hierus olis juuri samah luaduh. Yksielpäi se on höštyöl väitetty peldo, toizielpäi – kylä. Iänisvepsäs on sana herema. Herema vepsäkse on väitetty kezandokse jätetty peldo (kezando on peldo, kudamale viettih höštetty da jätettih kezäkse kylvämättäh). Täsgi on sama kehitys. Vaigu vepsän kieles herema-sana ei suannuh kylä-merkičysty, kui livgiläine hieru. Ga herema on väitetty peldo, kezando. Nämmä mollembat, kui liygiläine, mugai iänisvepsäläine sana, oldih niilöil rannoil, kus rinnal ven’alazien paginas oli poz’om-sana, sellittäy Irma Mullonen.
Enimäl Anukses ymbäri
Täs pidäy mainita, ku hieru-sanua silloi-toiči on kuultu da tallendettu Porajärven da Puadanen karjalazis. Toinah hyö voidih tiijustua tämän sanan suvisusiedois – liygiläzis da vepsäläzis. Ei pie unohtua, ku Porajärvi da Pooen sežo oldih Novgorodan alazinnu, tiä sezo kylvettih vil’l’ua peldoloil, kudamile viedih höštötty.
Yhtelläh ei kai livgiläzet tietä hieru-sanua. Aniharvah sidä kuulet Vieljärven čupul, Tulemjärves da Siämärves ymbäri. Mindähbo hieru-sana on enimäl juurdunuh juuri Anuksen čupul? Irma Mullozel on moine sellitys:
– Se sežo liittyy istourieh. Sendäh gu Anuksen kauti tälle rannale siirdyi ven’alazus. Anuksenlinnuhäi oli vahnu keskus, kus tundui ven’an kielen vaikutus. Tulemjärvi tuaste oli vähästy loitomba keskukses. Tiettäväine, ei sua sanuo päten, pidäy vie ajatella, ga Anuksenlinnu voibi olla enämbäl vepsäläine, mi gu Tulemjärvi. Sendäh gu vahnu vepsäläine arheolougine kul’tuuru Luadogan suvirannal, da sen rinnal Anuksesgi, tunduu enämbäl. Midä loitomba siirrymmö pohjazehpäi, sidä vähembäl sie on vepsälästy.
Liygiläzet sadoi vuozii elettih rinnal ven’alazien da vepsäläzien kel, kudamis suadih uvven vil’l’ankazvatanduneron da sen mugah uvven sanan. Väitetty muapala, kudai syötti perehen, andoi vie yhten nimen ristikanzan eländypaikale – kyläle. Vuozien mendyy uuzi sana hieru tuli yhty omakse kui vahnu sana kylä. Kylä vai hieru? Kylä dai hieru!
