Petroskoilainen yrittäjä Vjatšeslav Tebenko ei ole koskaan haaveillut kirjailijan urasta. Kuitenkin muutama vuosi sitten hänellä heräsi kiinnostus kirjalliseen työhön. Näin hän kirjoitti esikoisteoksensa, Omalla puolellaan –historiaromaanin. Teos ilmestyi Pietarissa viime vuonna.
— Sitä ennen olin kirjoittanut tieteellisiä historiakirjoituksia. Sittemmin mieleni teki pohtia tätä historiallista tietoa ja tarttua kaunokirjallisuuteen, Tebenko sanoo.
Romaani kertoo Toivo Antikaisen johtaman kuuluisan Kiimasjärven hiihtoretken 1922 osallistujien traagisesta kohtalosta Stalinin vainoissa 1937—1938. Päähenkilö punaupseeri Einari Heikkonen pakenee niitä kauhuja perheensä kanssa Suomeen ja talvisodan sytyttyä taistelee entisen vihollisen puolella puna-armeijaa vastaan.
— Heikkosella on oma filosofiansa. Vaikka hän taistelee Suomen puolesta, hän pysyy uskollisena sotilasvalalle ja puna-armeijalle. Hän ei halua ampua entisiä tovereitaan. Hän on aina huolissaan siitä, Tebenko kertoo.
Joskin romaani on kaunokirja, se perustuu tosiasioihin. Kirjassa on paljon viitteitä todellisiin henkilöihin ja tapahtumiin. Kirjan lopussa on otteita arkistodokumenteista ja sotatapahtumien osallistujien muistelmia.
— Suurta apua oli petroskoilaisten ja pietarilaisten historiantutkijoiden teoksista, tekijä sanoo.
Karjalan ja Suomen 1920—1930-lukujen historiaan Tebenko tutustui opiskellessaan Petroskoin valtionyliopiston historian tiedekunnassa. Kuitenkin aito kiinnostus aiheeseen syntyi myöhemmin, vuonna 2013.
— Tutkin silloin Karjalan työkansan kommuunin perustamista ja Itä-Karjalan kansannousua 1921—1922. Luin aiheesta useita tutkimuksia ja teoksia, muiden muassa punaupseerien tekemiä. Siitä alkoi kiinnostus sotahistoriaan, sisällis- ja talvisotaan, Tebenko kertoo.
Samalla Tebenko kirjoitti tieteellisiä historiakirjoituksia. Ne käsittelivät Karjalan autonomian perustamista ja kehitystä, kansallispolitiikkaa Karjalassa 1900-luvun alkupuoliskolla, puna-armeijan toimia talvisodassa ja Mannerheim-linjaa. Kirjoituksia julkaistiin joissakin venäjänkielisissä tieteellisissä verkkolehdissä.
— Itä-Karjalan kansannousu, Antikaisen retki ja talvisota ovat huonommin tallentuneet venäläiseen kirjallisuuteen ja taiteeseen kuin esimerkiksi Suuri isänmaallinen sota. Siksi päätin tallentaa niitä kirjoituksiini ja romaaniini, Tebenko sanoo.
Nyt Tebenko harkitsee seuraavaa kirjaansa. Mikä olisi kirjan aihe, hän ei ole vielä päättänyt.
— Se olisi dokumentaarinen kaunokirja, mutta ei sotahistoriakirja. Haluaisin kirjoittaa jonkin Karjalan luontokohteen historiasta. Etenkin kiinnostaa Vottovaara Mujejärven piirissä.
Vjatšeslav Tebenko harrastaa lukemista ja lainaa silloin tällöin kirjoja Karjalan kansalliskirjastosta.
— Pidän historiakirjoista. Viime aikoina olen lukenut Suomen marsalkka Mannerheimin ja presidentit Juho Paasikiven ja Urho Kekkosen muistelmia, teoksia Venäjän, Japanin ja Yhdysvaltojen historiasta.
— Välillä luen muuta kirjallisuutta. Esimerkiksi yhtenä viimeisistä olen lukenut Alfred Besterin tieteisromaanin Murskattu mies.
Vapaa-aikana Tebenko harrastaa myös kuntoilua. Lisäksi hän viettää mielellään aikaa luonnossa, käy kalassa, marjassa ja sienessä.
— Pidän matkustamisesta. Viimeksi kävin Kamtšatkalla ja Thaimaassa, Tebenko kertoo.