Erityislapset saavat lisää harrastuksia
Uudet kulttuurihorisontit -hankkeen johtaja Jelena Bogdanova on sitä mieltä, että erityislasten kannalta kulttuuri- ja taidepalvelujen saatavuus on Karjalassa toistaiseksi heikko. Suomessa tilanne on tässä mielessä parempi. Kuitenkin kumppanit Pohjois-Karjalasta haluavat kehittää alueella asuville autistilapsille uusia kulttuuri- ja taideharrastuksia.
— Karjalassa on vähän erityislapsia ja -nuoria, jotka käyvät opiskelemassa valtion musiikki- ja taidekouluissa. Meillä ei ole vielä täyttä tietoa siitä, kuinka paljon heitä harrastaa esimerkiksi musiikkia, piirtämistä tai tansseja, Karjalan koulutuskehitysinstituutin varajohtaja Bogdanova sanoo.
Karjalan koulutuskehitysinstituutti on hankkeen johtava yhteistyökumppani. Hankkeeseen osallistuvat myös Karjalan kulttuuriopisto, Itä-Suomen yliopisto sekä 13 pilottikoulua, joista kahdeksan on Karjalassa ja muut Pohjois-Karjalassa.
Itä-Suomen yliopiston projektitutkija Satu Piispa-Hakala korostaa, että Venäjällä taideopetus on yhdistetty lasten koulupäivään. Suomessa tällaista on paljon vähemmän.
— Toivon, että hankkeen aikana saamme aiheesta kokemustietoa talteen ja ymmärrämme, miten koulupäivään yhdistetty harrastustoiminta voitaisiin Suomessa järjestää, Piispa-Hakala kommentoi.
Hankkeen tavoitteena on lisätä taidepalvelujen saatavuutta, kehittää erityislapsille uusia kulttuuri- ja taideharjoituksia ja kouluttaa erityislasten opettajia ja ohjaajia.
Kulttuuriharrastusten saatavuus on kuitenkin yhteinen ongelma. Karjalassa se tuntuu vielä vaikeammalta pienissä taajamissa, joissa useimmiten ei ole resursseja järjestää erityislapsille harjoituksia.
Venäläiset kumppanit pitivät kulttuuri- ja taideharrastuksiin liittyvästä aiheesta kyselyn, joihin osallistui erityislasten vanhempia eri piireistä sekä erityislasten ja nuorten kanssa työskenteleviä opettajia ja lisäkoulutuslaitosten johtajia.
Vanhempien täytyi vastata, onko heidän lapsellaan harrastuksia ja missä lisäkoulutuslaitoksessa hän käy tai mistä syystä hän ei saa lisäkoulutusta. Kyselyyn osallistui yli 350 ihmistä, joista vanhempia oli 113. Heistä 70 oli poikien vanhempia. Tutkimus kattoi 7—25-vuotiaita.
— Musiikki- ja liikuntakoulutus ovat suosituimpia eri piireissä. Pojat harrastavat usein uintia, kertoo tutkimuksen tehnyt Maria Kuzmenko Karjalan koulutuskehitysinstituutista.
Venäjän Koulutus-kansallisohjelman mukaan vuoden 2020 loppuun mennessä lisäkoulutusta saavien lasten ja nuorten osuuden täytyy olla vähintään 75 prosenttia.
Hankkeen tilastojen mukaan vuonna 2018 Karjalan lapsista vain 7,4 prosenttia kävi harrastamassa taidetta ja kulttuuria lisäkoulutuslaitoksissa. Taidekoulussa kävi yhtensä 20 erityislasta ja 28 orpolasta, mikä oli vain puoli prosenttia koko lapsimäärästä.
Sama tutkimus on käynnistetty myös Pohjois-Karjalassa. Siihen osallistuu tukea tarvitsevia 12–19-vuotiaita ja heidän vanhempiaan sekä soveltavia opettajia.
— Kyselyllä selvitetään, mitä taidetta ja kulttuuria nuoret haluavat erityisesti harrastaa, mikä estää heitä harrastamasta haluamiaan asioita ja miten harrastamista voitaisiin tukea, projektitutkija Piispa-Hakala täsmentää.
Mielipidetutkimus antaa luotettavan pohjan uusien koulutusohjelmien laatimiseen niin Karjalan tasavallassa kuin Pohjois-Karjalassa. Joitakin ohjelmia on aikomus tarjoilla myös verkossa.
— Nämä ovat erityislapsille tarkoitettuja taideharrastuksia sekä koulutuskursseja opettajille, ohjaajille ja vanhemmille, hankkeen ekspertti Irina Zabrodina täsmentää.
Projektitutkija Piispa-Hakala toivoo, että myös opettajat kertovat, miten he kokevat ammattitaitonsa erityispedagogiikkaan liittyen ja mitä he haluavat osata lisää.
— Pääsemme sitten suunnittelemaan ja toteuttamaan täsmäkoulutusta, hän lisää.
Petroskoissa hankkeen koulutusseminaarit pidetään kesäkuussa nähtävästi verkossa, ja syyskuussa koulutukseen odotetaan myös suomalaisia kumppaneita.
Hankkeen johtaja Bogdanova sanoo, että kouluttajia on aikomus kutsua myös Moskovasta, Pihkovasta ja Suomesta. Hankkeen aikana sata kulttuuri- ja taidealan opettajaa saa uusia vinkkejä toiminnasta erityislasten kanssa. Karjalan koulutuskehitysinstituutin tiloihin perustetaan Horisontit-resurssikoulutuskeskus, jossa käy harjoittelemassa erityislapsia ja -nuoria.
