ENI-hankkeet jatkuvat suunnitelman mukaan
Koronaepidemia on tuonut haasteita ENI Karelia CBC -ohjelman ja sen hankkeiden toimintaan, muttei ole kuitenkaan vaikuttanut suorasti suunnitelmiin ja tuloksiin. Ohjelma ja hankkeet jatkuvat kukin omalla alueellaan ja online-muodossa.
— Rajoituksista ohjelman ja hankkeiden toteutukseen ehkä konkreettisimmin vaikuttaa rajan sulkeminen. Onhan yksi yhteistyöohjelman ja -hankkeiden keskeisistä tarkoituksista ihmisten kohtaaminen. Toimintaa on kuitenkin kyetty varsin hyvin jatkamaan sekä ohjelma- että hanketasolla, Karelia CBC -ohjelman johtaja Marko Ruokangas sanoo.
Tälle vuodelle hankkeissa oli suunniteltu paljon yhteisiä tapaamisia ja vierailuja rajan molemmilla puolilla, mutta pandemian takia ne jouduttiin lykkäämään. Ruokankaan mukaan hankkeet ovat sopeuttaneet hyvin toimintansa muuttuneisiin olosuhteisiin Internetin välityksellä.
— Osa hankkeista on päivittänyt toimintasuunnitelmiaan ja joissain tapauksissa toteutusaikaa on jatkettu, mutta yhtään hanketta ei ole jouduttu keskeyttämään pandemian vuoksi, Ruokangas painottaa.
Hyvinvointi on etusijalla
Karelia CBC -ohjelman vetäjät ovat käsitelleet asioita verkossa. Hankkeiden toimijat ovat järjestäneet aktiivisesti erilaisia yleisiä verkkokoulutuksia ja työpajoja.
— Poikkeusoloissa online-tapahtumat ovat olleet tehokas vaihtoehtoinen tapa toteuttaa suunniteltuja toimenpiteitä ja tulevaisuutta ajatellen ehkä jopa vakiintuva toimintamalli vanhojen rinnalle, Ruokangas ennustaa.
Karelian Wellness -hankkeen koordinaattori Natalja Kolesnikova Petroskoin yliopistosta sanoo, että alkuvuonna käynnistetty hanke on suhteellisen hyvissä oloissa. Tapaamiset pidetään nyt verkossa. Koulutusseminaarit suunnitellaan lokakuuksi online- tai offline-muodossa.
Hanke edistää hyvinvointimatkailua, joka auttaa parantamaan fyysistä ja henkistä terveyttä ilman lääkärinhoitoa. Suomessa se on yksi nopeimmin kasvavista matkailualoista.
— Nyt olemme tutkimassa, mitä hyvinvointipalveluita on tarjolla Karjalassa ja Suomessa. Hankkeen alueilla kesällä haastattelemme 10—15 yrittäjää, ja syksyn alussa järjestämme kyselyn matkailijoille. Sillä tavalla kartoitamme alan tarpeita ja palveluita, Kolesnikova kertoo.
Kyselyyn osallistuu noin 600 Pietarin asukasta ja sama määrä asukasta Pohjois-Karjalasta ja Savosta.
Uusia valmismatkoja yhteistyöllä
Petroskoin yliopiston matkailuoppilaitoksen dosentti Kolesnikova on sitä mieltä, että Karjalassa useat matkailuyrittäjät tarjoavat hyvinvointipalveluja. Nämä ovat esimerkiksi mökkimajoitus, saunominen, spa-palvelut, luontomatkat sekä myös perinteisen lähiruoan tai yrttiteitten maistelu.
— Karjalassa tämä matkailuala on kehittynyt heikommin kuin Suomessa, jossa asiakaslähtöisiä palveluita alettiin kehittää meitä aikaisemmin, Kolesnikova huomaa.
Silti Karjalassa kehittyy nyt aktiivisesti pk-yrityksiä. Hankkeen toimijat yrittävät järjestää niiden välillä yhteistyötä ja kehittää yhteistyön avulla uusia pakettimatkoja.
Hankkeen johtava yhteistyökumppani on Itä-Suomen yliopisto. Kumppaneina ovat myös Suomen Karelia- ja Savonia-ammattikorkeakoulut sekä Petroskoin yliopisto ja kaupunginhallitus. Hanke kestää ensi vuoden loppuun asti.
Noin pari viikkoa sitten hankkeille, jotka päättyvät tämän vuoden lopussa tai ensi vuoden alussa, on järjestetty verkossa yhteinen tilaisuus. Marko Ruokankaan mukaan tilaisuuteen osallistui 17 hanketta ja noin 70 toimijaa.
— Valtaosa näistä hankkeista päättyy alkuperäisen suunnitellun aikataulun mukaisesti, Karelia CBC -ohjelman johtaja korostaa. KS
Uudelle valmismatkalle ruokareitillä
Kansainvälinen Kalitka-hanke, joka kehittää karjalaista ruokakulttuuria ja -matkailua Venäjän Karjalassa ja Suomen Pohjois-Karjalassa, on jo loppusuoralla. Tuloksena on Joensuun ja Petroskoin välinen matkareitti ja siihen liittyvät ruokakartta ja mobiilisovellus.
— Ehdimme kerätä tarvittavia tietoja aiheesta hankkeen ensimmäisessä vuodessa. Tänä vuonna matkareitin pohjalta muodostamme valmismatkoja, joiden aikana voi käydä karjalaisissa ruokapaikoissa ja kulttuurikohteissa Karjalassa ja Pohjois-Suomessa. Kaikki menee suunnittelun mukaan, hankkeen ekspertti, matkatoimiston johtaja Olga Nazarova varmentaa.
Nazarovaa huolestuttaa vain se, milloin on parempi lähteä matkailualan toimijoiden ja toimittajien kanssa tiedotusmatkalle. Se on neljän päivän valmismatka, joka perustuu kansainvälisen ruokareitin kohteisiin.
— Matkaohjelma on hyvin sisällökäs, matkalla on katsottavaa ja näytettävää. Toistaiseksi pidän ohjelman salassa, Nazarova paljastaa.
Koronaepidemian vuoksi hankkeen osa ruokapajoista pidetään heinäkuussa online-muodossa. Pajojen järjestäjä on hankkeeseen osallistuva Artšatjor-niminen kansalaisjärjestö, joka ennen pandemiaa piti Petroskoissa useita Karjalan kansojen ruokakulttuurien esittelytilaisuuksia.
— Verkkopajoissa petroskoilaiset keittiömestarit keittävät karjalaisia kala- ja liharuokia, leivonnaisia ja yrttiteitä. He kertovat myös ruokien perinteistä ja ruokatarinoita, Kalitka-hankkeen koordinaattori Anastasija Vasiljeva sanoo.
Video ruokamatkailuhankkeesta on tarkoitus näyttää saksalaisille. Venäjän Berliinin-suurlähetystö ja Rosturism-matkailuvirasto ovat käynnistäneet sosiaalimediassa tiedotuskampanjan, jossa saksalaisia tutustutaan Venäjän alueisiin. Video Kalitka-hankkeesta on liitetty yhteiseen tietopakettiin, joka kertoo saksalaisille Karjalan matkailumahdollisuuksista.
