Amatööriryhmästä ammattiorkesteriksi
Karjalan venäläisten kansansoitinten ammattiorkesteri Onego on täyttänyt 45 vuotta. Ensimmäistä kertaa orkesterin historiassa Onego ei juhli syntymäpäiväänsä näyttämöllä. Juhlakonsertti on siirretty toukokuun loppuun koronaviruspandemian vuoksi.
— Olemme pahoittaneet mielemme siitä, että epidemia on estänyt meitä esiintymästä. Orkesteri valmistautui vuosipäiväänsä. 29. maaliskuuta 1975 orkesteri esiintyi ensimmäistä kertaa lavalla. Oikeastaan siitä on tullut perinne, että orkesteri esiintyy juuri syntymäpäivänään, orkesterin taiteellinen johtaja ja ylikapellimestari Gennadi Mironov sanoo.
— Karanteenin takia konsertti on siirretty pidettäväksi 30. toukokuuta, mutta nykytilanteessa voi odottaa mitä tahansa, myös konsertin siirtämistä myöhempään ajankohtaan. Juhlakonsertin ohjelma oli jo ennalta muodostunut. Nyt siirtämisen takia ei tiedetä, osallistuvatko kaikki kutsutut solistit juhlakonserttiin, orkesterin toinen kapelimestari Mihail Totski lisää.
Onego on kasvanut amatööriryhmästä ammattiorkesteriksi, joka tunnetaan hyvin sekä maassamme että sen ulkopuolella. Orkesterin ohjelmistoon kuuluu noin 2 000 teosta. Se sisältää nykysäveltäjien teoksia, klassista sinfoniamusiikkia, aarioita, venäläisten ja ulkomaisten säveltäjien romansseja sekä venäläisiä kansanlauluja ja -tansseja.
Huomattava osa ohjelmistosta koostuu karjalaisten säveltäjien teoksista. Nämä ovat Helmer Sinisalo, Albin Repnikov, Roine Rautio ja Valentina Kontšakova, jotka ovat säveltäneet erityisesti tätä orkesteria varten.
Onegon perusti 1974 Leningradin konservatorion opettaja Gennadi Mironov Onegan traktoritehtaan kulttuuritalon yhteyteen. Aluksi soittajat olivat harrastelijamuusikoita, mutta myöhemmin orkesteria täydennettiin ammattimuusikoilla ja orkesterin taso nousi.
— Joulukuun ensimmäisenä päivänä 1974 kulttuuritalossa oli ensimmäinen harjoitus, johon tuli vain kahdeksan henkilöä, kapellimestari muistelee.
Orkesterin ensimmäinen konsertti järjestettiin 29 maaliskuuta 1975, siinä esiintyi jo 42 muusikkoa. Vuonna 1993 orkesteri sai ammattiorkesterin statuksen ja siitä tuli osa Karjalan filharmoniaa.
Orkesteria on johtanut koko sen olemassaolon ajan Karjalan kansantaiteilijan ja Venäjän ansioituneen taiteenhenkilön arvonimet saanut Gennadi Mironov. Vuodesta 2011 toisena kapellimestarina on toiminut Karjalan ansioitunut taiteilija Mihail Totski.
— Pääsin orkesteriin vuonna 1993 Silloin minut hyväksyttiin orkesteriin harmonikansoittajaksi, Totski sanoo.
Nyt Onegoon kuuluu melkein yhtä monta, nimittäin 45 muusikkoa, joista suurin osa on valmistunut Petroskoin konservatoriosta. Alina ja Ilona Kalinitševan pianoharmonikkaduo on onnistunut soittamaan gusliaorkesterissa ja esiintymään soolona orkesterin kanssa.
— Olen ollut töissä orkesterissa vuodesta 2012 Opiskelin konservatorion toisella vuosikurssilla pianoharmonikan soittoa ja soitin guslia konservatorion orkesterissa. Juuri silloin Gennadi Mironov kutsui minut työskentelemään orkesteriin guslinsoittajaksi. Vuoden päästä hän kutsui myös minun siskoni, myös pianoharmonikansoittajan orkesteriin soittamaan guslia, Alina Kalinitševa kertoo.
— Työ orkesterissa on ollut antoisaa. Onego antaa paljon konsertteja ja järjestää erilaisia tapahtumia. Suurenmoiset laulajat ja soittajat esiintyvät orkesterimme kanssa. Näin orkesterissa saadaan kokemusta yhteismusisoinnista ja yhteistyöstä korkeatasoisten muusikoiden kanssa, hän jatkaa.
Anton Zakolupin on ollut orkesterissa mukana vuodesta 2011.
— Konservatorion entinen rehtori Vladimir Solovjov auttoi minut orkesteriin. Opiskelin konservatoriossa balalaikan ja kontrabasson soittoa. Silloin tarvitsin kovasti työtä. Solovjov sai tietää orkesterin avoimista työpaikoista. Niin pääsin orkesterin balalaikka- ja kontrabassoryhmään, Anton Zakolupin kertoo.
Nyt Anton toimii balalaikka- ja kontrabassoryhmän äänenjohtajana.
— Orkesterityö on koko ajan muuttuvaa ja täynnä haasteita. Parasta siinä on itse musiikki, joka on kuin aarreaitta, josta uuden löytäminen ja oppiminen ei lopu koskaan. Samoin ihanat kollegat ja yhteisen tekemisen ja kokemisen voima. Orkesterityön ansiosta olen voittanut lavan pelon, hän jatkaa.
