Äänisniemestä Karjalan upea matkailualue

Äänisniemestä Karjalan upea matkailualue

Marina Tolstyh
09.07.2020
Äänisniemen alue on tarkoitus tehdä matkailijoille nykyistä näkyvämmäksi. Alueen päänähtävyytenä olevalle Kižille pääsee pian 15 minuutissa vesitaksilla.
Tänä kesänä koronan takia Kižin ulkomuseo joutuu kieltäytymään pitämästä festivaaleja ja kansanjuhlia. Viime elokuussa Kižin kudontafestivaalille osallistui paljon mestareita Äänisniemen kylistä.  Kuva: Äänisniemen tuvan VKontakte-sivu
Tänä kesänä koronan takia Kižin ulkomuseo joutuu kieltäytymään pitämästä festivaaleja ja kansanjuhlia. Viime elokuussa Kižin kudontafestivaalille osallistui paljon mestareita Äänisniemen kylistä. Kuva: Äänisniemen tuvan VKontakte-sivu

Äänisniemestä kehittyy Karjalan tasavallan uusi matkailualue. Karjalan hallituksen tiedotuspalvelun mukaan tästä projektista Karjalan päämies Artur Parfentšikov kertoi Venäjän presidentti Vladimir Putinille online-keskustelussa. Presidentti korosti vuorostaan Karjalan matkailun suurta potentiaalia ja lupasi sille valtion tukea.

Alueen kehitys pyörii nyt enimmäkseen maailmankuulun Kižin saaren ympärillä, joka kuuluu hallinnollisesti Karhumäen piirin Suurlahden maalaiskuntaan ja jolla sijaitsee puuarkkitehtuurin ulkoilmamuseo.

— Kižin ulkomuseon kehittämissuunnitelmaa olemme olleet laatimassa vuodesta 2013. Nyt museo keskittyy ennen kaikkea vierailukeskuksen ja laiturin suunnitteluun. Vierailukeskuksesta löytyy tietoa museon palveluista ja siitä voi ostaa käyntilippuja, Kižin ulkomuseon tiedottaja Dmitri Djugai sanoo.

— Museo on nyt myös mukana Suurlahden taajaman kehittämissuunnitelman laatimisessa, hän lisää.

Kižin ulkomuseon nykyaikainen sisäänkäyntialue rakennetaan mantereelle Ojatevštšinan kylän tienoille. Alueella ovat entiseen talonpojan taloon sijoittuva vierailukeskus, kahvila, laituri, hotelli ja myyntipiste sekä pysäköintialue. Sisäänkäyntialueen ulkopuolelle yrittäjät haluavat rakentaa leirintäalueen.

Alle kilometrin pituinen matka kylästä saarelle kestää vain noin 15 minuuttia venetaksilla.

   

Kižin ulkomuseon nykyaikainen sisäänkäyntialue rakennetaan mantereelle Ojatevštšinan kylän tienoille.

Äänisniemellä matkustavat turistit pääsevät saarelle tavallisesti Suurlahden kylästä paikallisten veneenkuljettajien kyydissä. Nyt Suurlahden ja Ojatevštšinan kylien välille on rakenteilla 31 kilometrin pituinen tie.

— Tien ansiosta ulkomuseossa voi käydä riippumatta vesiliikenteestä, kuten nykyään tapahtuu. Rakennustyöt päättyvät ensi vuonna. Tie yhdistää Äänisniemen sekä Karhumäen ja Vologdan välisen valtatien, lukee Karjalan hallituksen tiedotteesta.

Hallituksen ennusteiden mukaan Äänisniemen kehityksen myötä Kižin kävijämäärä voi lisääntyä 300 000 ihmiseen vuodessa. Nyt museossa käy noin 230 000 matkailijaa vuodessa.

Äänisniemen upea luonto, vanhat historialliset kylät ja suhteellisen lähellä läheisyydellä oleva Kižin puuarkkitehtuurin museo houkuttelevat alueelle turisteja. Suurin osa heistä on Karjalan ulkopuolelta henkilöautoillaan tulevia omatoimimatkailijoita.

— Toistaiseksi Äänisniemelle ei ole rakennettu sopivaa infrastruktuuria. Kylissä ei ole kahviloita, joissa turistit voisivat syödä, petroskoilaisen matkatoimiston johtaja Tatjana Tselikova sanoo.

   

Turistit kiirehtivät Kižin saarelle. He eivät tiedä mitään Äänisniemen kylistä.
Natalja Vilk, ei-kaupallisen Äänisniemen tupa -järjestön puheenjohtaja

Matkatoimisto ja Suurlahden taajaman ei-kaupallinen Äänisniemen tupa -järjestö ovat tekemässä tiivistä yhteistyötä houkutellakseen viranomaisten ja matkailijoiden huomiota alueen kyliin ja niiden nähtävyyksiin.

Noin viikko sitten järjestö voitti Karjalan päämiehen apurahan hankkeeseen Äänisniemen elävöidyt tarinat. Hankkeen budjetti on 585 000 ruplaa, joilla on tarkoitus luoda seitsemän kylän yhdistävä matkailureitti.

— Reitille on merkitty Sungun kylä, Tulvoja, Lammasoja, Kosmojärvi, Kuusiranta, Foimoguba ja Suurlahti. Jokaisesta kylästä kertoo oma tarina, joka pohjautuu tietysti historiallisiin tosiasioihin, Tselikova täsmentää.

Kaikki tarinat voi löytää myöhemmin mobiilisovelluksesta. Tarinoiden sankareihin voi tutustua paikan päällä kylissä, hahmoissa esiintyvät paikalliset asukkaat.

— Turistit kiirehtivät Kižin saarelle. He eivät tiedä mitään Äänisniemen kylistä, joiden arkkitehtuuri on säilynyt vanhoilta ajoilta ja joissa asuu vielä vanhan kulttuurin jälkeläisiä. Todella meillä on syy kehittää alueella etnokulttuurimatkailua, Äänisniemen tuvan johtaja Natalja Vilk perustelee.


Äänisniemen kylillä on omia tarinoita

 Äänisniemen kylät ovat valmiit avautumaan turisteille. Esimerkiksi Sungun kylässä järjestetään messuja, jotka olivat aiemmin hyvin kuuluisia. Tulvojassa asukkaat kertovat tunnetusta pajarinvaimosta Marfa Romanovasta, Romanovin suvun ensimmäisen hallitsijan Mihail Romanovin äidistä. Vuonna 1601 tsaari Boris Godunovin käskystä hänet vihittiin väkisin nunnaksi ja lähetettiin viideksi vuodeksi Tulvojaan.

Foimoguba eli Patrovon kylä tunnetaan siitä, että kylässä on oma taidemuseo. Karjalan ensimmäinen metallitehdas aloitti toimintansa vuonna 1666 Patrovon volostissa.

— Hankkeen aikana asetamme kylien lähelle tiedotustaulut, jotka sisältävät tietoa, mitä ja missä on katsottavaa, Äänisniemen tupa -kansalaisjärjestön johtaja Natalja Vilk sanoo.

Viime vuoden lopussa Petroskoissa avattiin Äänisniemen vierailukeskus. Se edistää matkailua Äänisniemellä ja paikallisten asukkaiden aloitteita kotiseudun hyväksi.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Ei voi olla! Minä olen sijalline…
Erähiči minä keriän must’oidu zdaittavakse. Tässäh nedälin aloh kävyin sinne, keräin da zdaičin. Toiči kai kahteh kerdah päiväs kävyin: huondeksel da ehtäl, a päiväl koisgi ruaduo on.
Karjalan Sanomat
Periodika esittelee itsensä Venäjä-messuilla
Karjalan suomen-, karjalan- ja vepsänkielisiä lehtiä ja kirjoja julkaiseva kustantamo Petroskoista tutustuttaa messuvieraita tuotteisiinsa ja karjalaiseen kulttuuriin.
Karjalan Sanomat
Nuoret oppivat laulamaan joikuja
Petroskoissa maanantaina käynnistyneellä etnoleirillä tutkitaan karjalaista kansanlauluperinnettä. Tänä vuonna saatiin ennätysmäärä hakemuksia laulunharrastajilta eri puolilta Venäjää.
Oma Mua
Rohkeimmat otettih ošua talvikalaššukšeh
Kalevalašša piettih perintehellini talvikalaššukšen kilpailu.
Karjalan Sanomat
Balettitanssijat rikkoivat myytin Lumitytöstä
Nykybaletti Vertikaali ensiesitettiin Karjalan musiikkiteatterissa osana Lumityttö: myytti ja todellisuus -hanketta. Baletti esitetään myös kansainvälisellä DanceInversion-nykytanssifestivaalilla Moskovassa.
Karjalan Sanomat
Liitto yhdistää, opettaa ja valistaa
Karjalan rahvahan liitto on täyttänyt 35-vuotta. Järjestön tuella tasavallan asukkaat lukevat karjalaa, omaksuvat kulttuuria ja osallistuvat hankkeisiin.
Oma Mua
Vienan ta Repol’an Karjalan käsitöitä opaššettih Petroskoissa
Viime netälillä Petroskoissa piettih käsityökurššija. Trajektorija-fondin joukko opašti kaikkie halukkahie leikkuamah puušta ta ompelomah.
Karjalan Sanomat
Ystävyysseura aikoo lopettaa toimintansa
Karjala–Suomiystävyysseuran puheenjohtaja kutsuu jäseniä kokoukseen päättääkseen seuran kohtalosta. Järjestön toiminta lienee loppusuoralla.
Oma Mua
Vaiku pagizemal suau tiijustua, midä rahvas tahtotah
Karjalan Rahvahan Liitto täyttäy tänä vuon 35 vuottu. Vuvvennu 1989 Liitto on yhtistännyh lujii karjalazii, Karjalan muan suvaiččijoi, oman rahvahan uskottavii puolistajii, oman kielen kandajii.
Karjalan Sanomat
Kostamuksen teatteri: 66 näytelmää yleisölle
Kostamuksen draaman ja komedian kansanteatteri juhli pyöreitä vuosia aidolla italialaisella komedialla.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль